

LEHTIKUVA
Poliittinen paine kirittää komissiota – laittomasti EU:ssa oleskeleville viimein lähtöpassit unionin alueelta
Vuonna 2023 kaikkiaan 480 000 henkilöä oleskeli EU:ssa kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen ja vain viidesosa heistä poistui unionin alueelta. Euroopan unionin maailmaa syleilevä maahanmuuttopolitiikka on ajautunut umpikujaan ja ratkaisut eivät enää voi odottaa. Poliittinen paine vauhdittaa oikeita päätöksiä.
Maahanmuutosta vastaava komissaari Magnus Brunner ja komission varapuheenjohtaja Henna Virkkunen julkaisivat alkuviikosta ehdotuksen, jossa karkotuksia yksinkertaistetaan, rangaistuksia niskuroijille kovennetaan ja EU:n ulkopuolelle perustetaan palautuskeskuksia, joihin palautusta odottavat väliaikaisesti sijoitetaan.
Suunnitelma sisältää muun muassa EU-tasoisen karkotuspäätöksen, jonka kaikki 27 jäsenmaata hyväksyvät. Näin estetään karkotettavaksi määrättyjen henkilöiden siirtyminen maasta toiseen aina uutta turvapaikkahakemusta tekemään.
Viranomaiset saavat myös tehokkaampia keinoja poistettavaksi määrättyjen henkilöiden käsittelyyn. Turvallisuusriskeiksi katsotut henkilöt voidaan laittaa entistä helpommin säilöön ja heille voidaan määrätä maahantulokielto koko unionin alueelle.
Palautuskeskuksista kiistaa
Suunnitelman kiistanalaisin osa koskee pakolaiskeskuksia. Nämä sijaitsisivat EU:n ulkopuolella, mutta ne eivät kuitenkaan muistuttaisi Britannian tai Italian kiville ajaneita hankkeita. Henkilöt lähetettäisiin keskuksiin vasta sitten, kun he ovat saaneet oikeudesta sitovan karkotuspäätöksen.
Brunner painotti, että komissio ei itse aio pystyttää infrastruktuuria, vaan ainoastaan luo minimipuitteet jäsenvaltioiden hankkeille. Ajatus vaikuttaisi olevan jonkin verran hahmottumaton.
– Jäsenvaltiot saavat itse selvittää, löydetäänkö kolmansia maita ja mikä ylipäänsä on mahdollista. Kyse on neuvotteluista, järjestelyistä ja sopimuksista.
Maahanmuuttokriittisyys kasvaa Euroopassa
Komissaarien suunnitelman virallinen tavoite on pakolais- ja maahanmuuttopolitiikan keskeisen epäkohdan korjaaminen, mutta eliitillä voi olla ketunhäntä kainalossa. Kyseessä saattaa olla yritys kahlita kannatustaan merkittävästi nostaneen kansallismielisen poliittisen liikkeen voimaa.
– Maahanmuuttoa…käytetään usein hyväksi omien poliittisten päämäärien edistämiseksi, Virkkunen sanoo Politicon mukaan.
Keskustaoikeistolainen Euroopan parlamentin EPP-ryhmä pyrkinee osoittamaan unionin äänestäjille, että vanha valta pystyy pitämään maahanmuuton haitat hallinnassa.
Mitta on täynnä
Joka tapauksessa Brysselissä on nyt mitta täynnä, sillä karkotuksiin liittyvä kissa ja hiiri -leikki on jatkunut liian kauan. Laittomasti maassa olevat pakenevat viranomaisia ja koko järjestelmän pohja uhkaa pettää.
– Yhteiskuntamme eivät enää voi eivätkä halua hyväksyä nykymenoa. Jotakin on tehtävä, jotta turvapaikan saavat siihen oikeutetut ja samalla turvataan luottamus avoimeen ja suvaitsevaiseen yhteiskuntaan, sanoo komissaari Brunner.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Magnus Brunner Maahanmuuttokriittisyys palautukset kielteinen turvapaikkapäätös Kansallismielisyys palautuskeskus Henna Virkkunen Euroopan parlamentti Maahanmuuttopolitiikka EPP Turvapaikanhakijat pakolaiset
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Eduskunta hyväksyi ulkomaalaislain ja säilöönoton kiristykset – Vigelius: ’’Laittomasti maassa oleskelevien maastapoisto tehostuu ja vierastaistelijoiden paluu estetään’’
Eduskunta äänesti tänään ulkomaalaislain tiukennuksista.

Vasemmistoliitto haluaisi työllistää EU-alueella laittomasti oleskelevat, Tynkkynen pyrkii tehostamaan palautuksia: ”Maahanmuutto on myös suora turvallisuusuhka koko Euroopalle”
Suomen eduskunnassa kesällä hyväksytty rajalaki mahdollistaa jatkossa väliaikaisesti turvapaikanhaun keskeyttämisen Suomen rajalla ja tulijoiden käännyttämisen esimerkiksi turvapaikanhakijoita välineellistävän hybridioperaation aikana. Perussuomalaisten europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen katsoo, että vastaava lainsäädäntö tarvitaan myös muissa Euroopan maissa. Suomen omaksuma turvallisuusperusteinen rajakontrolli herättääkin jo positiivista kiinnostusta EU:ssa.

Suomen kehitysapu Somaliaan menee katkolle takaisinoton vaikeuksien vuoksi – Tavio: ”Valtioiden täytyy pyrkiä siihen, että laittomasti maassa olevat palautetaan”
Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä koskevan Somalia-maaohjelman toimeenpano keskeytetään toistaiseksi. Ratkaisun taustalla ovat kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisen vaikeudet Somaliaan, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo.

Sisäministeri Rantanen: Maassa ei voi olla yhtä aikaa avoimet rajat ja korkea sosiaaliturva
Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelman uudessa jaksossa pohditaan työperäisen maahanmuuton taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia vaikutuksia Suomelle. Sisäministeri Mari Rantanen näkee, että yleisesti ilmapiiri ja suhtautuminen maahanmuuttoon on muuttunut erilaiseksi jo koko Euroopassa. - Suhtautuminen maahanmuuttoon on tullut järkiperäisemmäksi, eli nyt osataan jo katsoa paremmin myös massamaahanmuuton haitallisia vaikutuksia eri maille.

Turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa lähes puolittui viime vuonna – sisäministeri Mari Rantanen: Meillä on selkeä tahtotila, että emme joudu Ruotsin tielle
Uusi hallitus on jo tehnyt suuren muutoksen Suomen maahanmuuttopolitiikkaan, jota kiristetään samanaikaisesti monesta suunnasta. Sisäministeri Mari Rantanen kertoo, että myös viranomaisten toimivaltuuksia ja tiedonvaihtoa ollaan parhaillaan parantamassa.

Perussuomalainen linja kerää kannatusta myös EU:ssa – komissio kaavailee palautuskeskusten perustamista unionin ulkopuolelle kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille
Suomen tavoin muutkin EU-maat ovat viime aikoina alkaneet omillaan torjua välineellistettyä maahantuloa. Esimerkiksi Puola aikoo asettaa väliaikaisen kiellon turvapaikan hakemiselle. - Uusille keinoille on tarvetta tilanteessa, jossa Venäjä ja Valko-Venäjä käyttävät kolmansien maiden ihmisiä puskeakseen heitä EU-maiden rajoille, perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius sanoo.

Sisäministeri Mari Rantanen: ”Ilman toimivia palautuksia ei ole toimivaa turvapaikkapolitiikkaa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








