Polvinen: Venäjän rajan vastaisille alueille tarvitaan vahvaa tukea – erillisrahoitusinstrumentti ratkaisevassa roolissa

Suomea kokouksissa edustanut Itämeri-valtuuskunnan varapuheenjohtaja Mikko Polvinen (ps.) korosti rahoitusinstrumentin tarpeellisuutta erityisesti etulinjan valtioiden infrastruktuurin ja elinvoiman kehittämiseksi kompensoimaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksia mutta myös vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Turvallisuutta vahvistettava kaikin keinoin

Kansanedustajat ja europarlamentaarikot olivat yksimielisiä siitä, että muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa kollektiivista turvallisuutta, puolustusta sekä poliittista vaikutusvaltaa tulisi vahvistaa kaikin keinoin, myös parlamentaarisen diplomatian avulla.

Pysyvän komitean kuultavina olivat Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen ja Naton innovaatioista, hybridi- ja kyberturvallisuudesta vastaava apulaispääsihteeri Jean-Charles Ellermann-Kingombe. Itämeri-parlamentaarikot vaihtoivat heidän kanssaan ajatuksia muun muassa Euroopan unioniin kohdistuvista kyber- ja hybridihyökkäyksistä, häiriönsietokyvyn vahvistamisesta sekä EU:n ja Naton kumppanuuden vahvistamisesta.

Itämeren alueen strategioista keskusteltiin

Pysyvä komitea keskusteli myös Euroopan parlamentin varapuhemies Roberts Zīlen kanssa ja kuuli europarlamentaarikko Virginijus Sinkevičiusia EU:n Itämeren aluetta koskevista strategioista, Euroopan komission kiertotaloudesta vastaavaa johtajaa Aurel Ciobanu-Dordeaa sekä kalastus- ja valtameriasioista vastaavaa komission jäsentä Cóstas Kadísia.

Baltian maiden ja Pohjoismaiden europarlamentaarikkojen tapaamiseen osallistui Pohjoismaiden neuvoston tarkkailijana myös kansanedustaja Krista Mikkonen (vihr.).

Itämeren parlamentaarikkokonferenssi syntyi aikanaan Suomen aloitteesta, ja siihen kuuluu kymmenen kansallista parlamenttia ja seitsemän alueellista lainsäädäntöelintä Itämeren ympäriltä. Yhteistyö Venäjän kanssa on ollut jäissä sen jälkeen, kun Venäjä helmikuussa 2022 hyökkäsi Ukrainaan.