Presidentti Niinistö: ”Islamistinen terrorismi herättää huolta, radikalisoituminen näyttää olevan vasta alussa”

Brexitin jälkeinen EU on valtavien haasteiden äärellä. Turvallisuudentunne on järkkynyt terroritekojen vuoksi. Suurlähettiläspäivillä tiistaina puhunut tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi, että eurooppalaisilla voi olla edessään kipeitä valintoja, mitä kauemmin terrorismin syiden kohtaamisessa viivytellään. Niinistö nosti esiin myös tutkimuksen, joka kertoo tyytymättömyyden suuresta kasvusta ja kansan kahtiajaosta.

Presidentti Sauli Niinistö myönsi, että Euroopan unioni etsii nyt parhaillaan tietään.

– Selvää on, että Eurooppa on nyt valinkauhassa. Osa toivoo unionin radikaalisti syventyvän, osa taas peräti kokonaan hajoavan. Arvelen, että molemmat ryhmät tulevat toiveissaan pettymään, Niinistö povasi.

Suurien suunnitelmien sijasta Niinistö suuntaisi perusasioihin, unionin juurille: huolehtimaan siitä, että unionin jäsenet tuntisivat unionin turvaavan vapaan elämänmenon.

– Samaan aikaan moni kuitenkin sanoo, että jopa arkiturvallisuus on uhattuna ja terrorismi on tullut Eurooppaan jäädäkseen, Niinistö huomautti.

EU:n legitimiteetti hukkuu terrorismiin

– Jos EU:n kansalaisten turvallisuus on poissa, on myös EU:n perustehtävä ja sitä kautta legitimiteetti hukassa. Terrorismi ei ole nimittäin hallitsematon luonnonvoima, vaan se versoo aina tietyistä yhteiskunnallisista ja poliittisista taustoista. Nämä tekijät pitää avata ja analysoida huolella ja sitten niihin on vastattava. Siten terrorismia voidaan ehkäistä, Niinistö peräsi.

Niinistön mukaan terrorismi on maailmanlaajuinen vitsaus ja rikos elämää vastaan.

– Islamistinen terrorismi herättää huolta erityisesti nyt, sillä sen radikalisoituminen näyttää olevan vasta alussa, Niinistö mainitsi.

Ranskalaiset kannattivat vapauksienkin rajaamista

Mitä Suomi voi terrorismille tehdä? Keinoja on, mutta halutaanko niitä käyttää, Niinistö kysyi. Tavalla tai toisella se koskee suomalaisiakin.

– Tiedusteluyhteistyötä on syvennettävä terroritekojen ehkäisemiseksi. Myös välineitä pitää kehittää. Myös tästä on kyse kotimaisessa tiedustelulainsäädännössä, Niinistö kertoi.

Ranskassa näitä kysymyksiä pohditaan nyt vakavasti.

– Kuvaavaa on, että iskujen jälkeen peräti 80 prosenttia kansalaisista kannatti yksilönvapauksien rajoittamista turvallisuuden niin vaatiessa. Turvallisuutta ja perusoikeuksia ei kuitenkaan pidä asettaa vastakkain. Oikean tasapainon hakeminen niiden välille tulee olemaan vaikeaa, Niinistö puntaroi.

Kipeitä valintoja

Niinistön mielestä eurooppalaisilla voi olla edessään kipeitä valintoja, mitä kauemmin terrorismin syiden kohtaamisessa viivytellään. Samalla korjausliikkeen suunta ja hinta voi nousta korkeammaksi kuin mitä nyt tarvittaisiin.

EU voi myös tuoda turvallisuutta, Niinistö otaksui. Siksi EU:n turvallisuusroolin kasvattaminen on Suomen etu. Naton ja EU:n syvenevä suhde antaa sekin odottaa, että unionin painoarvo kasvaa.

– Silti unionissa tehtävä yhteistyö on aina täydentävää, ei omaa kansallista aktiivista toimintaamme korvaavaa, Niinistö korosti. Uskottava kansallinen puolustus on kansallisen turvallisuutemme tärkeä osa. Se myös houkuttelee luokseen kumppaneita, presidentti korosti.

Kansallinen eheys on paineen alla

Niinistö huolestui siitä, kestääkö Suomen kansallinen eheys aikamme esiin nostamia paineita, vaikka yhteiskuntamme onkin tähän saakka onnistunut perustehtävässään hyvin. Onnistuuko se siinä jatkossa? Hän viittasi ajatuspaja e2:n raporttiin, joka kertoo yhteiskunnallisesta ilmapiiristä. Sen mukaan monen ”mitta on täysi”.

– Raportti on ravistelevaa luettavaa. Sen mukaan merkittävä osa kansasta on tyytymättömiä, kantaa huolta kansan eriarvoistumisesta ja tuntee turvattomuutta. Moni kokee, ettei edes oma ahkeruus enää takaa toimeentuloa eikä demokratia toimisi. Suomi on jakautumassa elämäänsä ja maahansa tyytyväisiin menestyjiin ja tyytymättömiin, pettyneisiin ihmisiin, Niinistö pahoitteli.

Britannia pysyy Suomen kumppanina

– Britannia on Brexitin jälkeenkin Suomelle tärkeä kumppani. On toivottavaa, että suhteet säilyvät tiiviinä ja vahvoina. Tämä ei ole vain taloudellinen kysymys, vaan myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Britannian vahvaa roolia ja positiivista panosta tarvitaan jatkossakin, Niinistö korosti.

Soini eilen: EU:n syveneminen haastetaan

Ulkoministeri, puheenjohtaja Timo Soini (ps.) avasi puheenjohtajapäivät eilen maanantaina. Hän arveli, että vuoden suurimman uutisen, ”missä olit silloin –hetken” järjesti Britannia demokraattisessa valinnassaan EU:sta eroamiseksi.

Soinin mukaan EU:n jatkuva yhteneminen on haastettu nyt laajemminkin.

– Yhtäältä sitä koettelevat euroalueen ratkaisemattomat, perustavanlaatuiset ongelmat, toisaalta lähinaapuruston epävakaus ja ajoittain hallitsematon muuttoliike. Äänestäjät ovat tyytymättömiä.

Mieliala on muuttunut. Viimeistään Brexitin myötä euroeliitinkin mieleen näyttää hiipivän epäilys siitä, onko eurooppalainen projekti kääntymässä takaisin maata kohti. Onko raketti saavuttamassa lakipisteensä ennen kuin se irtoaa maan vetovoimakentästä? Onko kuuluisa polkupyörä pysähtymässä ─ ja mitä sitten tapahtuu, Soini kysyi.

Sovitusta pitää alkaa pitää kiinni

Soini ei kuitenkaan odottanut EU:n hajoamista. Vaihtoehtoja on. Yhteisiä neuvottelupaikkoja tarvitaan yhteisten ongelmien ratkomiseksi. EU:ta tarvitaan turvallisuuden vuoksi.

– Turvallisuusyhteisönä EU on Suomen edun mukainen. Unionillakin on mahdollisuus selvitä ja sopeutua. Se tosin edellyttää, että yhteisesti sovituista asioista aletaan pitää kiinni, Soini sanoi maanantaina.

Korjaus 23.8.2016 klo 22:27. Niinistö puhui islamilaisen terrorismin sijaan islamistisesta terrorismista.