

LEHTIKUVA
Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho seisoo lujana Venäjän edessä: ”Moni sellainen uhkakuva, jota olisi pidetty aivan utopistisena, on osoittautunut realistiseksi”
Eduskunnan puhemies ja presidenttiehdokas Jussi Halla-aho on ollut enemmän tai vähemmän julkisuuden keskipisteessä jo 15 vuotta. Aika on kovettanut miestä, mutta vielä häneltä löytyy järkeä ja ymmärrystä tavallisen ihmisen tarpeille. Koko kansan presidentin keskeinen tehtävä on pitää huolta turvallisesta arjesta ja tämä edellyttää selkeitä näkemyksiä sekä hyvästä että pahasta.
Haastattelun aluksi toimittaja Sanna Ukkola tiedusteli Ukkola-kohti vaaleja -ohjelmassa Halla-ahon kantaa kovin ajankohtaiseen keskusteluun suomalaiskoululaisten alamäkeä kiitävistä Pisa-oppimistuloksista. Presidenttiehdokkaan mukaan vastaus ”riippuu vähän siitä, keneltä kysyy”.
– Minun näkemykseni on se, että tuloksiin vaikuttavat yhtäältä ne opetuksessa tehdyt kokeilut, jotka aloitettiin suurin piirtein samaan aikaan, kun Suomi oli Pisa-tutkimusten kärjessä. Toisaalta siirryttiin ilmiöoppimiseen, luokkatilattomaan opetukseen, itseohjautuvuuteen ja inkluusioon.
– Kaikista näistä esitettiin kyllä varoittavia puheenvuoroja jo silloin kun nämä kokeilut aloitettiin, mutta kuten tyypillistä on, asiantuntijat olivat silloin sitä mieltä, että tämä on aiheetonta pelottelua ja hyvä tästä tulee.
– Nyt kun kaikki riskit ovat toteutuneet, niin ihmetellään, että mitenkäs tässä näin kävi.
Kokeilut pitäisi peruuttaa
Halla-ahon mukaan on kaiketi väistämätöntä, että jos maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä moninkertaistuu 20 vuoden aikana, niin se vaikuttaa myös Pisa-tutkimusten tuloksiin, ”koska niissä mitataan juuri sellaisia taitoja, joissa maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat tunnetusti jäljessä kantaväestöä edustavia oppilaita”.
Opetuksessa tehtyjä kokeiluita pitäisi siis peruuttaa. Tosin siinä tapauksessa jonkun pitäisi myöntää olleensa väärässä ja se taas ”on ylivoimaisen vaikeaa useimmille ihmisille”.
Paljon parannusta saataisiin aikaan koulujen kännykkäkiellolla ja peruuttamalla inkluusiota edeltävään käytäntöön.
Suomi ja imperialistinen naapuri
Ulkopolitiikka ja kansalaisten turvallisuuden takaaminen on presidentin tehtävistä keskeisimpiä. Maailma on tänään rakennettu uhkakuvista ja eräs keskeisimpiä on Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Halla-ahon mukaan ”moni sellainen uhkakuva, jota olisi pidetty aivan utopistisena, on osoittautunut realistiseksi”.
– Olen sitä mieltä, että jos Venäjä pystyy saavuttamaan tällä sodalla jonkinlaisen lopputuloksen, joka sille itselleen kelpaa voitoksi tai jonka se voi selittää itselleen voitoksi, rohkaisee Venäjää jatkamaan sotaretkeään sekä Ukrainassa, että mahdollisesti muuallakin.
Kannustimet pois Venäjältä
– Jos Venäjä menestyisi tässä sodassa ja sille sallittaisiin vaikka nämä laittomat alueliitokset, niin kyllä se loisi Venäjälle ihan selkeän kannustimen yrittää onneaan jossain muualla tulevaisuudessa ja lähinnä silloin mieleen tulevat Venäjän pienet rajavaltiot, Baltian maat ja jopa Suomi
Suomalaisilla on taipumus ajatella, että nämä entisen Neuvostoliiton alueella tapahtuvat kriisit eivät kosketa meitä, että olemme jotenkin erilainen tapaus.
Tosiasia Halla-ahon mukaan on, että emme voi tietää millään varmuudella, mitä meistä ajatellaan Venäjällä, mikä osa meille on varattu Venäjän imperialistisissa suunnitelmissa.
– Meidän ei ehkä kannata jäädä toimettomina odottelemaan, että saisimme vastauksen tähän kysymykseen.
”En ymmärrä Orbánia”
Unkarin Venäjää myötäilevä poukkoilu ja Ukrainan puolustustaistelun mitätöiminen on herättänyt vahvoja tunteita Euroopassa. Unkarin pääministeri Viktor Orbánin peliliikkeiden ymmärtäminen muualla kuin Moskovassa on erittäin vaikeaa.
– En ymmärrä hänen toimintaansa.
– Hän on menettämässä ystävänsä Euroopassa, nekin vähät, joita hänellä on ollut ja missään nimessä venäläisen imperialismin tukeminen ei palvele Unkarin omaa turvallisuutta.
USA sitoutunut Eurooppaan ja Natoon
Toimittaja Ukkola tiedusteli Halla-ahon näkemystä Yhdysvaltain tuleviin presidentinvaaleihin ja Donald Trumpin mahdolliseen uudelleen valintaan. Piillekö mörkö sielläkin kaapissa ja Trump vetää USA:n pois Natosta.
– En pidä sitä kovinkaan todennäköisenä skenaariona. Kaikki on mahdollista, mutta täytyy muistaa, että Trump oli jo presidenttinä yhden kauden ja silloinkaan ne kauhukuvat eivät toteutuneet.
– Yhdysvallat on vakiintunut 250 vuotta vanha demokratia, jossa presidentti ei suinkaan ole mikään diktaattori tai itsevaltias. En usko, että yksittäinen henkilö – edes presidentti – voisi saada aikaan kovin syvällistä muutosta Yhdysvaltain ulkopoliittisessa ajattelussa ja orientaatiossa.
– Tiedämme kuitenkin, että sitoutumisella Eurooppaan ja Natoon on hyvin vahva tuki Yhdysvaltain kongressissa yli puoluerajojen.
Halla-ahon mielestä Trump teki edellisellä kaudella jo palveluksen Euroopalle ja koko Natolle antamalla muistutuksen siitä, että Yhdysvaltain veronmaksajien valmius maksaa muiden maiden laskuja ”ei välttämättä ole loputon”.
Toimittajat suhtautuvat hysteerisesti persuihin
Halla-ahon suhde mediaan ja toimittajiin on joskus ollut kimurantti mutta nyt, 15 vuotta julkisuudessa olleena asiat ovat asettuneet oikeisiin mittasuhteisiinsa.
– Onhan toimittajissakin monenlaisia yksilöitä, eikä heitä voi sillä tavalla kategorisoida. Tietynlaiset ajattelutavat ovat varmaakin tyypillisempiä toimittajakunnassa kuin toimittajakunnan ulkopuolella. Se varmaan johtuu siitä, että tämä on pieni kielialue ja kaikki toimittajat elävät samassa sosiaalisessa kuplassa, seurustelevat keskenään ja kiertävät samoja tiedotusvälineitä.
– Tämä varmaa aiheuttaa tietynlaista ryhmäpainetta toimittajakunnan sisällä ajatella tietyllä tavalla ja suhtautua hysteerisesti perussuomalaisiin.
Journalistiliitto on vitsi
Ukkola kysyi myös Halla-ahon mielipidettä kesällä velloneesta keskustelusta, jonka myötä muun muassa Journalistiliitto kritisoi perussuomalaisia siitä, että nämä olisivat maalittaneet tiettyä toimittajaa.
– Mielestäni Journalistiliitto on yksi suuri vitsi, mikä on nyt tullut tämän Maria Pettersson-kohun ympärillä erittäin hyvin esille. Omia puolustetaan viimeiseen asti siilipuolustuksessa, vaikka olisi ilmeistä, että nämä ovat toimineet väärin.
– Minkäänlaista moraalia ei edellytetä omilta, kunnes sitten julkisen paineen kasvettua tehdään U-käännös ja esitetään tällainen teatraalinen, muka vilpitön anteeksipyyntö.
Mitä Journalistiliiton pitäisi nyt sitten tehdä? Ukkola kysyi.
– Hävetä. Halla-aho vastasi.
Edistyksellinen patamusta konservatiivi
Jos presidentti Halla-aho saisi valita illallisseurakseen kenet vain haluaisi, hän ottaisi vastapäätä istumaan Saksan valtakunnankansleri Otto von Bismarckin. Tämä toimi muun muassa Saksan keisarikunnan valtakunnankanslerina vuosina 1871–90.
– Hän oli mielenkiintoinen persoona ja monessa suhteessa – varsinkin yhteiskunnallisessa ja työmarkkinamielessä – sellainen edistyksellinen patamusta konservatiivi ja minusta olisi mielenkiintoista keskustella hänen kanssaan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valttakunnankansleri Saksan keisarikunta Otto von Bismarck persut Venäjän imperialismi Journallistiliitto maahanmuutajataustaiset opilaat Pisa-kohu Ukkola-kohti vaaleja Venäjän hyökkäyssota Pisa-tulokset Ukrainan sota Baltian maat inkluusio Sanna Ukkola Yhdysvaltain kongressi Eurooppa Donald Trump Viktor Orbán Unkari Suomi nato Jussi Halla-aho
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Presidenttiehdokas Jussi Halla-aho: Vain hyvinvoiva Suomi voi olla kokoaan suurempi – ”Lähden siitä, että Suomi on suomalaisten turvapaikka pahassa maailmassa”

Jussi Halla-aho itsenäisyyspäivänä: Tämä on meidän maamme

Stubb ottaisi itärajan yli lisää ihmisiä Suomeen – Halla-aholta naseva kuitti: ”Nyt pitäisi pystyä ajattelemaan nenäänsä pidemmälle”

Halla-aho: ”Miten meillä jotkut voivat olla niin varmoja, että tulijat eivät ole venäläisiä erikoisjoukkoja tai Wagnerin palkkasotilaita?”

Jussi Halla-aho MT:n vaalitentissä: Suomi on hirttäytynyt todellisuudelle vieraisiin pakolaissopimusten tulkintoihin

USA:n rajan yli ennätysmäärä laittomasti tulevia – jopa Bidenia alkaa huolestuttaa

Texas tarjoaa laittomasti maahan tuleville kaksi vaihtoehtoa: vankila tai pikakarkotus

Mäenpää Naton SOFA-sopimuksesta: Muutos ei ole dramaattinen

Ville Tavio: Suomi seisoo Ukrainan rinnalla ja tukee myös suomalaisyritysten osallistumista Ukrainan jälleenrakentamiseen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








