

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Viikon 1/2020 luetuin
Professori: Maahanmuutto tuottaa Ruotsissakin tappiota yhteiskunnalle
Ruotsissa on pitkään väitetty, että humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa aluksi kuluja, mutta on pitkällä tähtäimellä hyödyllistä yhteiskunnalle. Kansantaloustieteen professorin mielestä ei oikein näytä siltä, että toivotut pitkän aikavälin hyödyt toteutuisivat ikinä.
Humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa kuluja julkiselle taloudelle vielä pitkään pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden Ruotsiin saapumisen jälkeenkin, koska he eivät työllisty, kirjoittaa ruotsalainen kansantaloustieteen professori Mats Hammarstedt mielipidekirjoituksessaan Dagens Industri -lehdessä. Kyseessä ei ole ohimenevä ongelma.
Tulonsiirtoja Ruotsissa syntyneiltä maahanmuuttajille
Linné-yliopistossa ja Elinkeinoelämän tutkimuskeskuksessa työskentelevä Hammarstedt on huolissaan siitä, että ulkomailla syntyneiden huono työllistyminen on ollut pysyvä ongelma viimeisten vuosikymmenien ajan. Tämä tarkoittaa, että valtio tekee joka vuosi verotuksen ja sosiaalitukien avulla tulonsiirtoja Ruotsissa syntyneiltä maahanmuuttajille.
Tulonsiirrot näkyvät muun muassa siinä, että maahanmuuttajavoittoiset kaupungit vievät jatkuvasti kasvavan osan koko maan verotuloista. Esimerkiksi maan kolmanneksi suurin kaupunki Malmö saa kuntien valtionosuusjärjestelmän puitteissa enemmän tukia kuin Ruotsin 52 pienintä kuntaa yhteensä. Malmön osuus on paisunut koko ajan. Syrjäseuduilla joudutaan sulkemaan kyläkouluja, kun Malmö vie yhä suuremman osan yhteisestä potista, kritisoivat keskustapuoluelaiset.
Koska pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ja heidän perheidensä työllistyminen kestää niin kauan, humanitaarinen maahanmuutto aiheuttaa pitkään jatkuvan kustannuserän julkiselle taloudelle. Kansantaloustieteen professorin mukaan Ruotsissa käydyssä keskustelussa viljeltiin pitkään väitettä, että ”maahanmuutto aiheuttaa aluksi nettokustannuksia, mutta pitkällä tähtäimellä se tuottaa voittoa”. Mutta tämä pätee vain, jos integraatio toimii.
Kotoutettavia tulee koko ajan lisää
Professori Hammarstedtin mukaan on totta, että yksittäisen maahanmuuttajan työllistymismahdollisuudet yleensä paranevat Ruotsissa vietetyn ajan myötä. Mutta maahanmuuton suuri määrä ja eniten kasvavien maahanmuuttajaryhmien korkea työttömyys johtaa siihen, että ne ”pitkän tähtäimen hyödyt” eivät ikinä toteudu, koska kotoutettavia tulee koko ajan lisää. Euroopan ulkopuolelta tulevat maahanmuuttajat työllistyvät erityisen heikosti, koska heillä on puutteita koulutuksessa, kielitaidoissa ja kontaktiverkostoissa.
Tämän vuosituhannen alussa Ruotsissa oli noin 55 000 Afrikassa syntynyttä ja noin 200 000 Aasian maissa syntynyttä asukasta. Vuonna 2019 Afrikassa syntyneitä oli jo yli 230 000 ja Aasiassa syntyneitä peräti 780 000. Molemmissa ryhmissä on siis tapahtunut valtava kasvu alle 20 vuodessa.
Samaan aikaan Afrikassa syntyneiden työttömyysaste pysyy tasaisen sitkeästi 26 prosentissa vuosikymmenestä toiseen. Aasialaisten työttömyys on lähes yhtä korkealla tasolla. Maahanmuuttajien määrän kasvaessa työttömien absoluuttiset lukumäärät ovat tietenkin myös kasvaneet. Keinoja tilanteen muuttamiseen ei oikein tunnu olevan.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Linné-yliopisto Mats Hammarstedt väestörakenteen muutos työttömyysaste humanitaarinen maahanmuutto työllistyminen Integraatio Kotoutuminen Turvapaikanhakijat pakolaiset maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Näin perussuomalaiset säästäisivät valtion menoista: Yli 330 miljoonan leikkaukset kotouttamismenoihin ja vastaanottokuluihin, kehitysavusta 500 miljoonaa eli puolet pois

Suomen Perusta tutki: Maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite

No nyt kääntyi Ruotsin demareidenkin kelkka: ”Maahanmuutto on uhka hyvinvointiyhteiskunnalle – ongelmien ratkaisu edellyttää niiden ymmärtämistä”

Halla-ahon mukaan hallitus ei ole kiinnostunut suomalaisten työllistämisestä: ”Ulkomaalaisia vaaditaan töihin keinolla millä hyvänsä – vaikka valtion maksamilla charter-lennoilla”

Suomen Perusta laski: näin paljon Suomelle maksaa 175 turvapaikanhakijan vastaanottaminen – samalla rahalla voisi ylläpitää vuoden kokonaista pakolaisleiriä

Halla-aho: Työperäisille maahanmuuttajille asetettava euromääräinen minimituloraja, jolla Suomeen pääsee
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








