

LEHTIKUVA
Viikon 10/2015 luetuin
PS: Kalastuslakiesitys tekee kotitarvekalastajista yrittäjiä
Hallituksen esittämä kalastuslaki uhkaa pakottaa kotitarvekalastajat yrittäjiksi. Harrastuskalastaja saisi myydä luvatta vain sata kiloa kalaa vuodessa. Tämä sisältyy maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintöön uudeksi kalastuslaiksi. Valiokunta esitti mietintönsä eduskunnassa tiistaina. Perussuomalaiset jättivät esitykseen jyrkän vastalauseen.
Jos laki menee läpi, se tulee voimaan ensi vuoden alussa.
Elinkeinoilmoitus jopa
parin suuren saaliin vuoksi
Esityksen mukaan jokaisen kotitarvekalastajan, joka myy enemmän kuin sata kiloa kalaa vuodessa, täytyy ilmoittautua ammattikalastajaksi eli tehdä elinkeinoilmoitus kaikkine siihen liittyvine velvoitteineen.
Tämä tarkoittaa yritysilmoitusta, alv-velvollisuutta ja saaliiden ilmoitusvelvollisuutta. Sata kiloa voi tulla täyteen yhdellä syksyisellä verkkoapajalla jo neljällä verkolla, kahdeksasta puhumattakaan.
Verotuksessa on toisaalta useita luokkia: arvonlisäverolla on nyt 855 euron alaraja, jota nostetaan parhaillaan 10 000 euroon.
Saaliit täytyisi ilmoittaa ely-keskukselle joka tapauksessa. Verottaja saa tiedon kalan myyntituloista yrittäjiä valvovan kaupparekisterin kautta. Niiden tietojen pohjalta verottaja voisi aikanaan määrätä kotitarvekalastajalle myös kalakauppaa koskevat lisä- ja ennakkoverot.
Korkeintaan kahdeksan verkkoa
Esityksen mukaan verkkoja saa pitää vedessä korkeintaan kahdeksan. Perussuomalaiset vastustaa tätäkin muutosta. Mietinnön mukaan rajoitus poistetaan 67. leveyspiirin pohjoispuolelta, joka sijaitsee noin 50 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen päin.
Oppositio vaati rajoituksen poistamista vähintään poronhoitoalueen alueelta. Byrokratiaa lisääviä esityksiä on ajanut varsinkin SDP tukenaan vihreät, jotka olisivat halunneet rajoittaa jopa katiskapyyntiä jokisuiden alueella.
Byrokratiaa lisätään
Molemmat suuret oppositiopuolueet vastustivat esityksen pyrkimystä siirtää kalastuksen sääntelyssä valtaa vesialueiden omistajilta ely-keskuksille.
– Se on moitittavaa, että kalastuskunnilta ollaan viemässä vesistöjen hallinnointia ely-keskuksille, eikä se voi olla tarkoituksenmukaista aikana, jolloin byrokratiaa pyritään vähentämään. Kun kalastusseuroilta ja osakaskunnilta viedään lupamaksutulot, loppuvat myös istutukset, perussuomalaisten vastalauseessa sanotaan.
Verkkomäärän vähentäminen ja silmäkokomääräykset vähentävät saalisvarmuutta.
– Kun saalisvarmuus on heikentynyt ja verkkojen määrää rajoitetaan, kuluttajat ostavat kalaa enemmän kaupasta, jolloin kotitarvekalastus vähenee, vastalauseessa moititaan.
Kotitarvekalastuksen loppu
Pyynnin vähentyminen lisää särkikalojen osuutta, mikä heikentää vesistöjen laatua entisestään.
– Kotitarvekalastus on ollut Suomessa aina arvostettua leivänjatketta ruokapöydässä. Valitettavasti ruokapöytiemme kala tänä päivänä on kotimaista vain noin kymmenen prosentin verran. Ammattikalastajien määrä on vähentynyt viime vuosina huolestuttavasti, vastalauseessa jatketaan.
– Tällä lakiesityksellä lopetetaan kotitarvekalastus kokonaan. Tavoitteiksi asetettuja päämääriä ei tavoiteta tämän lakipaketin avulla, koska menetelmät ja tavoitteet ovat räikeässä ristiriidassa, perussuomalaisten valiokuntaryhmä toteaa ja vaatii lakimuutosesitystä uuteen käsittelyyn seuraavalla vaalikaudella.
Heikkilä: Alueiden eroja
ei huomioitu tarpeeksi
Valiokunnan varapuheenjohtaja Lauri Heikkilän (ps.) mukaan valiokunnan esitys ei huomioi tarpeeksi alueellisia eroja. Esimerkiksi kahdeksan verkon raja voi olla perusteltu etelässä, jossa on runsaasti kalastajia, mutta pohjoisessa, jossa on laajat vesistöt ja vähän kalastajia, perusteita ei ole. Vesistöjen kestävyys olisi voitu päättää paikallisen tiedon pohjalta.
Esityksestä poistettiinkin joitakin hullutuksia. Kuten se, että kalaa ei olisi saanut myydä kuin viisi kiloa kerrallaan.
– Sen mukaan 20 kilon lohi olisi pitänyt myydä pala kerrallaan neljänä päivänä. Tämä olisi koskenut lähinnä pohjoisen lohijokia, Heikkilä selvittää.
– Perussuomalaiset vastustavat ylimääräisen kalan myynnin rajoitusta: se olisi pitänyt sallia. Kiloraja on kohtuuton.
Maksuilla rahoitetaan
byrokraattien palkkaamista
Heikkilän mielestä mietinnön vuoksi täytyy olla huolissaan vesialueiden omistajien kalastusoikeuksista: se siirtää kalastusoikeuksien myöntämisen ely-keskuksille. Se oli suuri syy vastalauseeseen: kalastuskunnat olisivat voineet yhä päättää itse kalastuslupien määrästä. Myös kalastuslupa muuttuu kalastonhoitomaksuksi.
– Tämähän kohtelee kaltoin maanomistajia, jotka omistavat järvenrannan ja ovat kalastusoikeudellaan voineet pitää katiskaa rannassa. Jos ei viehekalastusta ole harrastanut, ei ole tarvinnut hankkia viehekalastuslupaa. Maaseutuväestöä tämä kohtelee kaltoin: joutuu hankkimaan kalliimman viehekalastusluvan, vaikkei sitä harrastaisikaan tai kalastaisi toisessa maakunnassa, Heikkilä ruotii.
– Esityksessä sanotaan, että maksuilla hoidettaisiin vesistöjä. Mutta siitä käy ilmi myös rahastuksen tarkoitus: että rahoilla palkattaisiin lisää virkamiehiä, Heikkilä paheksui.
Rajamäen rykmentin aikaansaannosta
Mietintö oli muutenkin karu kompromissi: puheenjohtaja Jari Lepän (kesk.) mukaan sitä ei kannattanut kokonaisuudessaan juuri mikään ryhmä. Se haluttiin saada kuitenkin pienin korjauksin, joita edellytti myös perustuslakivaliokunta. Kokoomuksen Janne Sankelo sanoi, ettei toisaalta sitä kukaan täysin ehdottomasti vastustanutkaan.
Kalastusasioita pitkään ajanut Kari Rajamäki (sd.) muisteli valiokunnan palanneen kuin 1990-luvulle, jolloin hän ajoi läpi läänikohtaisen kalastusluvan. Hän on käynyt sotaansa maata omistamattomien kalastajien puolesta maanomistajia vastaan.
– Toivon, että keskustan ja perussuomalaisten edustajat kertoisivat salissa avoimesti koko kansalle, miksi he vastustavat kalastusoikeuksien kehittämistä ja pitämistä jopa nykyisellään olemasta – ja RKP myös, Rajamäki toivoi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Sosialisoiko hallitus kalavedet?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








