

LEHTIKUVA
PS: Pitääkö ruotsia opiskella sadan asukkaan takia?
Kysymys ruotsin kielen pakollisuudesta viritti eduskunnan tiukkaan keskusteluun tuntikausien ajaksi torstai-iltana. Aiheena oli kansalaisaloite ruotsin kielen vapaaehtoisuudesta kaikilla kouluasteilla, josta äänestetään tänään perjantaina. Keskustelussa kysyttiin esimerkiksi, pitääkö kuopiolaisten opiskella pakolla ruotsia, vaikka ruotsinkielisiä asuu siellä vain 100 asukkaan verran.
Juho Eerola (ps.) aloitti keskustelun jo kyselytunnilla huolehtimalla siitä, saavatko kaikki kansalaisaloitteet kunnollista käsittelyä. Hän kysyi oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonilta (r.) aiotaanko aloitejärjestelmää kehittää perussuomalaisten esittämällä tavalla siten, että kansalaisaloitteet eivät raukea vaalikauden päättyessä.
Henriksson vastasi, ettei tämä hallitus puutu asiaan, mutta siihen pitää tarttua, kun asiasta saadaan lisää tietoa.
Miksi hallitus ei kuuntele kansaa?
Eerola kysyi vielä, miksei hallitus kuuntele kansan enemmistön tahtoa, kun tutkimuksen mukaan suomalaisten selkeä enemmistö vastustaa pakkoruotsia – ja vuoden 2011 vaalikonevastausten mukaan myös kansanedustajien enemmistö.
– Silti pelkään, että tulevassa äänestyksessä aloite takkia kääntäen ja äänestäjät pettäen hylätään. Jos näin käy, uskon, että monien kansalaisten mielestä politikointi on ajanut itse asian ohi, Eerola totesi.
Sivistysvaliokunnassa perussuomalaiset jäivät yksin puolustamaan ruotsin kielen vapaaehtoisuutta.
Pääministeri Alexander Stubb (kok.) vastasi tähän ruotsiksi sanomalla, että hänen taustansa on kaksikielinen, hän aloitti koulunsa suomenkielisessä koulussa ja jatkoi ruotsinkielisessä. Eikä hän koskaan ole tavannut ihmistä, jota olisi hatuttanut jonkin kielen osaaminen.
Pitäisikö kielitaitoa
laventaa laajemmalle?
Ritva ”Kike” Elomaa (ps.) jatkoi kysymällä talouden näkökulmasta: onko ruotsin opetuksen erityisasema perusteltua kansainvälistymisen ja talouselämän tarpeiden näkökulmasta, kun entistä monipuolisempi kielitaito voisi avata uusia mahdollisuuksia talouden näkökulmasta ja kielitaito voisi nousta yhdeksi kansallisista ylpeydenaiheista.
Stubb väitti suomalaisten olevan kielitaitoisia jo nyt: ponnistamme siitä, että meitä ymmärtää vain muutama virolainen.
Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok.) vetosi ruotsin puolesta siihen, että se on suomalaisten kaupallinen valtti Ruotsissa ja varsinkin Norjassa, josta hän juuri tuli ja jonne tulevista kilpailijoista harva osaa ruotsia.
Samalla syyllä vastustettiin
kuin kannatettiin
Raija Vahasalo (kok.) esitteli kansalaisaloitteen sivistysvaliokunnan toimesta. Hän piti aloitetta hyvänä tapana nostaa asioita esiin, mutta sanoi valiokunnan tulleen 30 asiantuntijan kuulemisen jälkeen siihen tulokseen, ettei se kannata vapaaehtoisuutta.
Asiassa kuultiin kuitenkin sekä vapaaehtoisuutta kannattavia että vastustavia. Kuulemisissa todettiin, että kansalaisista 75 prosenttia vastustaa pakollista ruotsin kielen opiskelua ja siksi täytyisi pakollisuus poistaa.
Vahasalon mukaan valiokunnan mielestä kieliä pitäisi tarkastella osana laajempaa kokonaisuutta huomioiden elinkeinoelämä ja yhteiskunnan tarpeet sekä kansalaisten yhdenvertaisuus ja mahdollisuudet jatko-opintoihin ja ammatinvalintaan.
Eli sivistysvaliokunnan enemmistö vastusti ruotsin kielen vapaaehtoisuutta samalla perusteella kuin perussuomalaiset kannattivat sitä.
Kolmen miljardin hinta?
Kauko Tuupainen (ps.) muistutti Johannes Koskisen (sd.) laskeneen pakkoruotsin hinnaksi neljä vuotta sitten julkisuudessa jopa kolme miljardia euroa vuodessa. Tuupainen kysyi, tietääkö täällä kukaan vuosikustannusta.
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) sanoi ruotsin kielen olevan automaattisesti poissa muiden kielten opiskelusta. Hän kertoi omista kokemuksistaan: ensimmäisenä oppikoulussa piti ottaa pakkoruotsi, sen jälkeen englanti, jota hän opiskeli mielellään ja vapaaehtoisesti, samoin lukiossa ranskaa ja saksaa.
– Ruotsia olen tarvinnut vasta noin 30-vuotiaana, kun muutin Porvooseen asumaan. Ruotsin kieltä tarvitaan vain niissä kunnissa, joissa asuu merkittävä määrä ruotsinkielisiä, ja sen tähden on hirveätä haaskausta käyttää niin paljon yhteiskunnan resursseja, kuten edustaja Tuupainen äsken puhui miljardiluokan kustannuksista. Nämä rahat menevät hukkaan, Ruohonen-Lerner moitti. Hänen mielestään opiskelua voisi kohdentaa suuriin maailmankieliin.
Entä jos suomea vastustettaisiin?
Stefan Wallin (r.) kysyi tällöin, miltä Tuupaiselta ja Ruohonen-Lerneriltä tuntuisi, jos joku käynnistäisi Suomessa näkyvän kampanjan, jonka mukaan suomen kieli ei ole enää yhtä tärkeä ja se estää muuta oppimista ja että rahaa menee hukkaan?
Tuupainen vastasi, että tämän asian varmasti ratkaisee Suomen kansa.
Ruohonen-Lernerin mielestä kieliasioissa ei kannata hirveän paljon käyttää tunteita.
– Kannattaa enemmän käyttää järkeä ja taloudellisia laskelmia, ennen kaikkea hyötylaskelmia. 75 prosenttia suomalaisista vastustaa pakkoruotsia sen takia, että kokevat sen itselleen hyödyttömäksi.
Entä venäjä?
Pentti Oinonen (ps.) muistutti muistutti venäjänkin merkityksestä.
– Mutta voi herregud! Mitä ihmeen hyötyä on Kehä kolmosen ulkopuolella opiskella pakkoruotsia, edustaja Sasi? On paikkakuntia, joissa ei käytetä ruotsin kieltä montakaan kertaa vuoden aikana. Esimerkiksi Itä-Suomessa on itsestäänselvyys, että siellä opiskellaan venäjän kieltä, Oinonen muistutti.
Mikaela Nylander (r.) kysyi Tuupaiselta, kannattaako hän myös EU-tasolla tulkkausten vähentämistä, kun myös suomen kieli on kustannuskysymys, ei vain ruotsi.
Olli Immosen (ps.) mielestä pakkoruotsijärjestelmän purkaminen pitäisi aloittaa virkakelpoisuuden säädöksistä, joissa virkaan valittavalta edellytetään virkaruotsin osaamista.
Mikä ruotsin asema on?
Sinuhe Wallinheimo (kok.) kertoo, että kiekkourallaan hän on puhunut Saksassa saksaa, USA:ssa englantia ja Venäjällä venäjää ja Ruotsissakin ruotsia, mutta siellä vastattiin englanniksi, joten hän ei ole varma siitä, mikä ruotsin asema on.
– Pohdin tätä hyvin pitkään ja itse asiassa en ole varma, mitä tulen huomenna äänestämään, hän puntaroi.
Kimmo Kivelä (ps.) totesi, että harvassa asiassa eliitti ja kansa on niin eri linjoilla kuin tässä asiassa. Kivelän mielestä aikanaan, kun nykyajasta laaditaan historiankirjoitusta, suhtaudutaan koomisesti argumentteihin, joilla ruotsin kielen pakollista opetusta kouluissa perustellaan.
– Ja jos jokin kieli olisi pakollinen, minun mielestäni sen pitäisi olla latina, Kivelä tuumaili.
Jussi Niinistö (ps.) muistutti lainsäädännöstä, jota kerrattiin sivistysvaliokunnan mietinnössä.
– Siinä hyvin yksiselitteisesti kuultavana ollut korkeimman hallinto-oikeuden ex-presidentti Pekka Hallberg vahvistaa lausunnossaan, että perustuslaki ei edellytä pakkoruotsin opettamista. Eli pakkoruotsin poistaminen ei ole millään tavalla ristiriidassa perustuslain kanssa. Vielä lisään tähän yhteyteen, että tämän tiivistyvän Suomi-Ruotsi -puolustusyhteistyön kieli ei ole ruotsi. Se on englanti, Niinistö painotti.
Ruotsi ei ole sivistyksen pilari
Mika Niikko (ps.) totesi, ettei ruotsin kieli ole Suomen yhteiskunnallisen tai koulutuksellisen sivistyksen pohja eikä peruspilari.
– Ei, vaikka kuinka täällä on väitetty. Katsokaa vaikka virkamiesruotsin tasoa, kuinka se pakkopulla toimii siellä. Siellä osataan se, mikä on välttämätöntä, jotta selvitään päivittäisestä small talkista, mutta ei muusta, Niikko totesi.
Suomessa on viisi yli 100 000 asukkaan kuntaa, joissa ruotsinkielisiä on vain puoli prosenttia. Hän kysyi Wallinilta, miltä tuntuu pakottaa Jyväskylässä alle 300 ruotsinkielisen takia kaikki muut opiskelemaan pakolla ruotsia. Tai Kuopiossa, jossa heitä on vain 100.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Kike Elomaa Kauko Tuupainen Mika Niikko Juho Eerola Kimmo Kivelä Olli Immonen Pentti Oinonen Pirkko Ruohonen-Lerner Jussi Niinistö
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








