

Matias Turkkila
Puhetta johtamaan – Maria Lohela
Onko Maria Lohela eduskunnan historian nuorin puhemies?
– Enpä tiedä enkä ajatellutkaan ikää enkä aiempia puhemiehiä – minä katsoin pätevyyttä ja ryhmä harkitsi näin! Me valittiin pätevä nainen, perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini sanoi eduskunnan uuden puhemiehen nimen tultua vihdoin julkisuuteen.
Maria Lohela on toisen kauden kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä ensimmäinen varapuheenjohtaja, mutta puhemieheksi harvinaisen nuori, vasta 36-vuotias. Hän on Suomen itsenäisyyden ajan kolmanneksi nuorin puhemies.
Lauri Kristian Relander nousi puhemieheksi 35-vuotiaana. Vuosi oli tuolloin 1919, ja kuusi vuotta myöhemmin hänet valittiin tasavallan presidentiksi. Kullervo MAnner valittiin vuonna 1917 puhemieheksi. Hän oli tuolloin 26-vuotias.
Lehdistön arvaukset eivät osuneet kohdalleen
Julkisuudessa soviteltiin tehtävään monia eri nimiä, mutta lehdistö osui jälleen pieleen. Sampo Terho ehti torstaiaamuna jo kieltäytymäänkin tehtävästä aamu-TV:n haastattelussa, kun hän haluaa osallistua päivänpolitiikan tekoon, kun puhemies asettuu sen yläpuolelle.
Maria Lohela on Turusta, mutta juuriltaan pohjalainen, käynyt koulunsa Nivalassa ja opiskellut Turussa humanististen tieteiden kandidaatiksi pääaineenaan englannin kieli ja sen kääntäminen.
Lohela arvioi itse, että hänen kielitaitonsa, englannin lisäksi ruotsi ja saksa, ovat vaikuttaneet hänen valintaansa, sillä puhemiehen tehtävään kuuluu paljon kansainvälistä edustamista. Hän on myös asunut ulkomailla, missä englannin kielen osaaminen on syventynyt: vaihto-oppilaana Yhdysvaltain Oregonissa ja opiskeluaikana Irlannin länsirannikolla ja Dublinissa.
Tärkein tausta löytyy kielitaidon ohella kuitenkin eduskuntatyöstä: Lohela on toiminut eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa ja parlamenttien välisen IPU:n puheenjohtajana. Vaalien jälkeen hänet ehdittiin valita jo ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi Timo Soinin jälkeen.
Tasapuolinen puhemies
Millaisen puhemiehen eduskunta saa?
– Tietysti puhemiehen pitää olla tasapuolinen, Lohela totesi.
Entä millainen kokemus hänelle itselleen jäi viime kaudella, jos ei joskus saanut puheenvuoroa puhemieheltä? Monet edustajat valittivat siitä, usein naiset ja perussuomalaiset laajemminkin.
– On ollut sellaisiakin muistikuvia, minulta löytyy ymmärrystä heillekin, jotka kokevat etteivät ole puheenvuoroa saaneet, Lohela aprikoi.
Lohela sanoi, ettei valinta ollut aivan yllätys. Häneltä oli sitä kysytty ja hän sai pohtia, onko hänellä tehtävään sopivia ominaisuuksia. Hän arvioi sitten niitä olevan ja kykenevänsä oppimaan vaadittavat asiat ja taidot.
– Lisäksi minulla on oman eduskuntaryhmäni tuki, hän sanoi.
Valinnan teki siis puheenjohtaja Soini, joka esitteli Lohelan ryhmälle, joka keskusteli asiasta ja hyväksyi valinnan yksimielisesti.
Rohkea valinta entiseltä ukkopuolueelta
Yllättikö yksimielinen valinta ryhmän täydellisesti, varapuheenjohtaja Jussi Niinistö?
No ei – hän on hyvä valinta – ja rohkea ja moderni valinta, kun perussuomalaisia on moitittu ukkopuolueeksi. Valinta tapahtui yksimielisesti, kun Soinin hänet ensin esitteli, perusteli esitystään ja siitä porukalla keskustelimme.
– Me ymmärsimme, että Lohela, joka osaa englantia ja ruotsia hyvin ja muitakin kieliä hyvin, on juuri oikeanlainen valinta puhemieheksi. Kaikkein tärkeintä oli Lohelan kansainvälinen kokemus Parlamenttien välisen liiton IPU:n Suomen ryhmän puheenjohtajana sekä jäsenenä ulkoasiainvaliokunnassa sekä perussuomalaisten valiokuntavastaavana.
– Kansainvälinen puoli on hänellä hyvin hallinnassa ja hän on myös luonteeltaan hyvin sovitteleva, mikä sopii mainiosti puhemiehen tehtävään, jossa toimitaan eri puolueryhmien kanssa päivänpolitiikan yläpuolella, Niinistö arvioi.
Ensi viikolla uusi valintakierros
Ville Vähämäki kertoi, ettei Lohelan valinnasta tullut mitään väittelyä, kun Soini hänet esitteli.
– Minä ja muutama muukin piti kannatuspuheenvuoron, kukaan ei esittänyt toisenlaista ratkaisua. Valinta oli yksimielinen, Vähämäki kertoi.
29.5.2015 Juttua muutettu – Lohela on eduskunnan kolmanneksi nuorin puhemies.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








