
Garedew: Suomella ei ole varaa jättää turpeen potentiaalia hyödyntämättä
Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten elinkeinoministeri Sakari Puisto sekä kansanedustaja Jari Koskela katsovat keskitalven kylmien pakkaspäivien osoittaneen, että energiaturpeella on jatkossakin rooli Suomen energiahuollossa. He myös muistuttavat, että turve on paljon muutakin kuin kylmien pakkaspäivien viimesijainen turva.
– Kun kovilla pakkasilla on seurannut Venäjän tekemiä iskuja Ukrainan sähköinfraan, on väkisinkin tullut mieleen, että energiaturpeelle voi vielä tulla kova tarve. Turve on helposti varastoitava polttoaine, jolla on edelleen alueellisesti merkittävä rooli lämmön ja sähkön yhteistuotannossa, ministeri Sakari Puisto toteaa.
– Vaikka turpeen osuutta kokonaislämmöntuotannosta on jatkuvasti vastuuttomasti pienennetty, on sillä kylminä ja tuulettomina pakkaspäivinä yhä aluekohtaisesti merkittävä rooli lämmön ja sähkön tarpeen ollessa suurimmillaan. On järkevämpi polttaa turvetta kuin ainespuuta, jolle on huomattavasti parempaakin käyttöä, kansanedustaja Jari Koskela huomauttaa.
Puisto ja Koskela huomauttavat, että turpeen roolia kasvualustana ja kuivikkeena ei ole pystytty korvaamaan. Ilman riittävää turvetuotantoa kasvualustoilta ja kuivikkeilta loppuu raaka-aine muutamassa vuodessa.
– Maa- ja metsätalousministeriön tiekartta kasvu- ja kuiviketurpeen tilanteesta on valmistumassa aivan lähiaikoina. Se antaa suuntaa sille, miten turvetuotannon kanssa on edettävä, jotta riittävä raaka-aineen saanti voidaan varmistaa, Puisto linjaa.
– Kasvu- ja kuiviketurpeelle ei ole kotimaista korvaajaa. Erilaisia kokeiluja on tehty muun muassa rahkasammaleella ja ruokohelpillä ja jopa ulkomailta tuodulla kookoskuidulla, mutta mikään näistä ei kykene tarjoamaan samoja ominaisuuksia kuin kotimainen turve, Koskela muistuttaa.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta lisäsi vuoden 2026 talousarvioon määrärahan turpeen korkean jalostusasteen tuotteiden selvitykseen. Tällaisia turvetuotteita ovat muun muassa aktiivihiili sekä erilaiset maaperän laatua parantavat biostimulantit.
Korkeamman jalostusasteen turvetuotteilla sekä erityisesti kasvu- ja kuiviketurpeella Koskela ja Puisto näkevät olevan paljon vientipotentiaalia varsinkin, kun antibioottiriippuvuutta halutaan vähentää ja kuivan ilmaston alueilla lisätä maaperän ravinteikkuutta.
– Tulevan selvityksen avulla luomme edellytyksiä uuden turveperäisen teollisuuden syntymiselle. Kotimainen tuotantokyky on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta, ja turpeella on hyödyntämätöntä vientipotentiaalia, Puisto sanoo.
– Turvepohjainen aktiivihiili on kotimainen tuote, joka on huomattavasti parempi kuin Kiinasta tuotu kivihiilestä valmistettu vastineensa. Biostimulanttien merkitys puolestaan korostuu, kun maataloutta tehostetaan ja kuivuus etenkin eteläisimmissä maissa lisääntyy, Koskela sanoo.
Puisto ja Koskela muistuttavat, että sekä kasvu- ja kuiviketurpeen että korkeamman jalostusasteen turvetuotteiden edellytys on riittävä raaka-aineen saanti. He painottavatkin, että tässä hetkessä tärkeintä on varmistaa, että turvetuotantoalueiden lupajärjestelmä uudistetaan ja luvitusta sujuvoitetaan hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Nopein tapa turveraaka-aineen saannin varmistamiseksi olisi heidän mielestään jo kertaalleen luvitettujen alueiden pikainen käyttöönotto.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta käy tänään ajankohtaiskeskustelun turpeen merkityksestä Suomen ja Euroopan ruoantuotannolle sekä energian huoltovarmuudelle.

Turve on ainoa kotimainen, huoltovarma, säävarma ja helposti varastoitava energiamuoto. Turpeen puolustaminen on ennen kaikkea turvallisuus‑ ja huoltovarmuusteko, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää.

Perussuomalaiset näkee Suomessa vuosikausia harjoitetun ilmasto- ja energiapolitiikan olleen todellisuudesta irtautunutta ja toteaa nykyhallituksen muuttaneen suuntaa kohti realistisempaa linjaa.

Suomen huoltovarmuudesta puhutaan usein vain energian kautta, vaikka todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta: ruoasta, eläinten hyvinvoinnista, kasvien kasvusta ja yhteiskunnan toimintakyvystä kriiseissä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppäsen mielestä tässä kokonaisuudessa on turpeella huomattavasti suurempi merkitys kuin mitä nykyinen ilmastokeskustelu haluaa myöntää.

Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen arvostelee jyrkästi edellistä hallitusta turpeen alasajosta ja varoittaa, että pörssisähkön hintapiikit ja pakkasten aikainen energiavaje osoittavat Suomen ajautuneen haavoittuvaan tilanteeseen. Reijosen mukaan Suomi olisi voinut turvata sähköntuotantoaan kotimaisella energialla, mutta Marinin hallitus keskusta tukenaan teki siitä kannattamatonta veronkorotuksilla ja romutustuilla.
Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Vantaa on Suomen vieraskielisin kaupunki, jonka asukkaista lähes kolmannes puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Luvut puhuvat puolestaan kaupungista, jossa työttömyys ja riippuvaisuus sosiaalituista ovat huippuluokkaa koko maan tasolla. Vantaa voi näyttää suunnan, johon Suomi on maahanmuuton myötä menossa - jos sitä ei selvästi rajoiteta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.


Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Vantaan Pähkinärinteessä varhain tiistaiaamuna syttyneessä tulipalossa kuoli viisihenkinen somaliperhe: äiti, isä ja kolme pientä lasta, kertoo Iltalehti. He löytyivät kuolleina rappukäytävästä. Poliisi epäilee noin 70-vuotiasta miestä palon tahallisesta sytyttämisestä.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.





Lue lisää

Lue lisää