

PS ARKISTO
Puisto: Suomen on varauduttava monenlaisiin turvallisuusuhkiin – Nato-jäsenyys toisi vahvaa puolustuspoliittista selkänojaa
Suomen turvallisuuspoliittisen aseman vahvistamiseen tarvitaan Nato-jäsenyys. Samalla lainsäädäntöön on tuotava kiireellisesti hätätilapykälät hybridihyökkäysten varalta, perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto toteaa Aamulehdessä julkaistussa kirjoituksessaan.
– Muutos Suomen turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on käynyt selväksi viimeistään nyt. Tärkein ratkaisu koskee liittymistä puolustusliitto Natoon. Olen itse kannattanut jäsenyyttä pitkään, ja Suomen on pyrittävä määrätietoisesti jäseneksi turvatakuiden piiriin, sillä aikaikkuna voi olla rajallinen. Samalla on jatkettava muita välttämättömiä toimia, kuten huolehdittava huoltovarmuudesta ja vahvistettava kansallista puolustuskykyä entisestään, Sakari Puisto kirjoittaa.
Myös varautumista monenlaisiin hybridiuhkiin on kiirehdittävä lähiaikojen riskien varalta. Kyseeseen voi esimerkiksi tulla viime syksynä nähdyn siirtolaiskriisin kaltainen tilanne, kun Valko-Venäjä kohdisti aggressiivista vaikuttamista Puolan ja Liettuan rajoille käyttäen välineenä laittomasti EU:n alueelle pyrkiviä siirtolaisia. Operaation tavoitteena oli mitä ilmeisimmin pyrkiä aiheuttamaan sekasortoa Eurooppaan ennen hyökkäystä Ukrainaan.
Nykylainsäädäntö soveltuu huonosti hybridihyökkäyksiin
– Mitä tapahtuisi, jos vastaava tilanne syntyisi Suomen ulkorajalla? Puisto kysyy ja peräänkuuluttaa hallitukselta maahanmuuttoa vihamielisiin tarkoituksiin välineellistävän valtiollisen toiminnan yksiselitteistä estämistä.
– Ministerit ovat kerta toisensa jälkeen todenneet, että Suomessa on varauduttu laajamittaiseen maahantuloon monin tavoin. Samalla hallituksen piiristä on kuitenkin korostettu, että Suomen on noudatettava kansainvälisiä sopimuksia niin, että turvapaikkahakemuksen jättämiseen on oikeus.
Menettelyjen on joustettava tilanteessa, jossa laitonta siirtolaisuutta käytetään hyväksi hybridihyökkäyksessä. Puiston mukaan selvintä olisikin luoda kansallinen laki laajamittaisen turvapaikkahakemusten vastaanoton keskeyttämiseksi kansallisen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen takaamiseksi.
Maailma tapahtumineen ei odota
– Hybridihyökkäyksen estämiseksi tarvitaan konkreettisia ja ennen kaikkea ripeitä lakiuudistuksia, sillä mahdollisesti nopeastikin eskaloituvat tilanteet eivät odota. Rajat on pystyttävä suojaamaan masinoidulta massasiirtolaisuudelta, sillä muutoin tilanne luo edellytykset juuri sille turvallisuustilanteemme epävakauttamiselle, jota toinen osapuoli hakee, Sakari Puisto perustelee.
Valmiuslain uudistaminen on juuri käynnistynyt, mutta tämä on kokonaisuutena kovin pitkä prosessi. ”Maailma tapahtumineen ei kuitenkaan välttämättä odota, että saamme valmiutemme ja lakimme kaikessa rauhassa kuntoon. Kaikissa asioissa ei ole viisautta kiiruhtaa hitaasti”, totesi tasavallan presidentti Sauli Niinistö puhuessaan valtiopäivien avajaisissa ja muistutti perään siitäkin, että ”ihmisoikeuskeskeisyyttä on myös omien kansalaisten varjelu pahalta”.
– On realistisesti varauduttava siihen, että turvallisuuttamme voidaan koetella laajalla keinovalikoimalla. Tarvitsemme pidäkkeeksi sekä vahvaa puolustuspoliittista selkänojaa että lainsäädännön haavoittuvaisuuksien ripeää paikkaamista, Puisto vaatii.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yleinen järjestys Suomen ulkorajat Nato-jäsenyys Ukrainan sota hybridiuhat laajamittainen maahantulo kansallinen turvallisuus hätätilapykälä hybridihyökkäys puolustuskyky lakiuudistus Liettua valmiuslaki Valko-Venäjä laiton siirtolaisuus turvallisuustilanne massasiirtolaisuus lainsäädäntö Siirtolaiskriisi Aamulehti kansainväliset sopimukset siirtolaiset Euroopan unioni turvapaikkahakemukset Eurooppa Turvatakuut Puola Sauli Niinistö Turvallisuuspolitikka Sakari Puisto Huoltovarmuus Puolustuspolitiikka hallitus nato maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Myös tähän on varauduttava: Uusi pakolaiskriisi tietää yhteiskunnalle miljardien lisämenoja

Riikka Purra avaa perussuomalaisten Nato-kannanmuodostuksen periaatteita ja aikataulua

Mäkelä: Turvallisuusympäristömme on muuttunut – ”Suomen on otettava käyttöön kaikki tarvittavat keinot”

Leena Meri: Nato-päätöksenteossa tulee olla laaja yhteinen tahtotila

Elomaa: Huoltovarmuusvarastojen ajantasaisuudesta on huolehdittava

Jari Ronkainen pohtii Nato-jäsenyyttä: ”Nukun yöni paremmin tietäen, että selustamme on turvattu”

Packalén ehdottaa EU:lle yhteistä asevarastoa

Immonen: Päättäjillä on vastuu huolehtia arjen turvallisuudesta

Antikainen: Viivyttely Allegron kanssa herättää kysymyksiä – suhtautuuko hallitus edelleenkään vakavasti hybridiuhkiin?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








