

LEHTIKUVA
Puolet ruotsalaisista pohtii muuttoa turvallisemmalle asuinalueelle – kansakunnan kahtiajako kiihtymässä
Joka viides ruotsalainen on sitä mieltä, että hänen asuinalueensa on muuttunut vaarallisemmaksi olla ja elää. Pelon tunne on kuitenkin syvemmällä, sillä jopa puolet kansalaisista pohtii muuttoa turvallisemmalle alueelle. Jos suunnitelmista tulee totta, Ruotsi on yhä suurempien yhteiskunnallisten haasteiden edessä.
Vuotuisessa Svenskarna&Trygghet –haastattelututkimuksessaan turvallisuuspalveluita myyvä Verisure ja tutkimusyhtiö Kantar Sifo selvittävät muutoksia kansalaisten turvallisuuden tunteessa ja siihen liittyvissä tekijöissä. Tutkimukseen haastateltiin 4 200 henkilöä lokakuussa 2022.
– Ruotsalaisten turvattomuuden tunne omalla asuinalueellaan on lisääntynyt huolestuttavasti. Ymmärrettävänä syynä kehitykseen on vuosikausia jatkunut median uutisointi sekä yhteiskunnallinen kehitys. Kenenkään ei pitäisi tuntea itseään turvattomaksi kotonaan tai asuinalueellaan, mutta raportti osoittaa tämän valitettavan todeksi monille ruotsalaisille, sanoo Verisuren erityisasiantuntija Fredrik Ringborg.
Turvaton Tukholma
Tutkimuksen mukaan Ruotsin turvallisimmat asuinalueet asukkaiden mielestä sijaitsevat Jämtlandin, Hallandin ja Gotlannin lääneissä. Näillä alueilla jopa 79 prosenttia asukkaista tuntee olonsa turvalliseksi.
Pelon kanssa eletään eniten Tukholmassa, jossa vain 58 prosenttia asukkaista tuntee olonsa turvalliseksi kotikonnuillaan. Hyvin ei mene pääkaupungin eteläpuolella Itä-Göötanmaallakaan, siellä vastaava luku on 59 prosenttia.
Mahdollisena reaktiona yhteiskunnan kehityksen suuntaan jopa puolet haastatelluista on kuitenkin ajatellut muuttoa turvallisemmalle asuinalueelle.
Fyysinen koskemattomuus huolettaa
Joka kolmas Ruotsissa asuva pelkää joutuvansa hyökkäyksen tai uhkailujen kohteeksi lyödessään kotioven kiinni. Suurinta huoli on 18–29-vuotiaiden naisten kohdalla. Heistä peräti 59 prosenttia pelkää fyysisen koskemattomuutensa puolesta.
Omaistensa puolesta pelkää 40 prosenttia kansasta. Lähes joka toinen on huolissaan lapsistaan, kun nämä lampsivat kohti kotia pimeän tullen.
Kiintoisa yksityiskohta tutkimuksessa on se, että viidennes ruotsalaisista uskoo, että koirakaveri lisäisi turvallisuuden tunnetta sekä kotosalla että ulkotiloissa.
Kahtiajako korostuu
Lisääntynyt turvattomuuden tunne ajaa ihmisiä toimintaan ja tekemään asialle jotakin. Jos itse yhteiskunnalliseen kehityksen ei voi suoraan vaikuttaa, ainoaksi mahdollisuudeksi jää äänestää jaloillaan ja etsiytyä varallisuuden niin salliessa suojaisemmille seuduille.
Maan sisäinen muuttoliike ja kahtiajako ”hyviin” ja ”huonoihin” asuinalueisiin tuskin lisää kansalaisten yleistä hyvinvointia ja luottamusta yhteiskunnallisiin päätöksentekijöihin.
Polarisaation voi ennustaa jatkuvan ja segregaatio saanee lisää surullisia esimerkkejä tulevaisuuden Ruotsista.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- asuinalueiden kahtiajako koira fyysinen koskemattomuus yhteiskunnallinen kehitys median uutisointi asuinalueen vaihto Fredrik Ringborg Svenskarna&Trygghet haastattelututkimus muutto Hyökkäys uhkailu segregaatio Polarisaatio Turvattomuus Turvallisuus Ruotsi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset julkaisi maahanmuuton kuntatilastot pääkaupunkiseudulta: ”Karut vaikutukset joka sektorille”

Suomen Perusta julkisti Lähiöluvut – maahanmuuttajat yliedustettuina useilla asuinalueilla valtion tukemissa ARA-asunnoissa

Väestönmuutos ei ole salaliittoteoriaa, mutta jossain vaiheessa sitä ei voi enää pysäyttää

Åkesson: Monikulttuurisuus on vaarallinen ideologia

Itäinen Helsinki ei houkuttele enää suomenkielisiä lapsiperheitä – ”Kaupungin asuntoihin asutetaan humanitaarisia maahanmuuttajia”

Turvallisella ympäristöllä yhä enemmän kysyntää – jengirikollisten uhka synnyttää aidattuja ja vartioituja asuinalueita
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








