

Matti Matikainen
Purra Ässä-rykmentin muistomerkillä: Saamme elää vapaudessa samalla, kun sodan runtelemassa Ukrainassa hahmotellaan hauraalta tuntuvan rauhan mahdollisuutta
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra esitti valtioneuvoston tervehdyksen Ässä-rykmentin muistomerkillä, kun talvisodan päättymisestä on tullut kuluneeksi 85 vuotta.
Riikka Purra kertoi puheessaan, kuinka talvisodan aseiden vaietessa 13. maaliskuuta 1940 seisoi Viipurinlahden luoteisella rannalla ällistynyt mies.
– Siinä, missä vain hetkeä aiemmin tykkitulen ärjyntä oli täyttänyt taivaan, aukeni nyt aurinkoinen kevättalven päivä. “Mieli tuntui kummalliselta, useaan kertaan piti nieleskellä – oli kuin jotain olisi takertunut kurkkuun”, kirjoitti sotapäiväkirjaansa Ässä-rykmentissä sotatiensä kulkenut Ilmari Paasio.
– Edeltävien viikkojen ajan oli komppanianpäällikkö Paasio johtanut joukkoja Viipurinlahden saarilla ja rannoilla. Puolustus oli pitänyt, mutta uhraus oli kauhistuttava: keskimäärin liki 20 kaatunutta ja 35 haavoittunutta “Ässää” joka päivä.
– Uhrauksen arvo ymmärrettiin Suomessa pian rauhan vakiinnuttua. Kun Ässä-rykmentin muistomerkki täällä Alli Tryggin puistossa paljastettiin myöhemmin lokakuussa, kerrotaan paikalle kerääntyneen yli 20 000 ihmistä, ja vieläpä itse ylipäällikkö Mannerheim tuli yli Pitkänsillan.
– Tänään meitä on täällä pienempi joukko, mutta Ässä-rykmentin työn arvo on entisellään, vieläpä suurempikin. Saamme elää vapaudessa samalla, kun sodan runtelemassa Ukrainassa hahmotellaan hauraalta tuntuvan rauhan mahdollisuutta.
– Omasta ja valtioneuvoston puolesta kiitän jalkaväkirykmentti 11:n miehiä heidän uhrauksestaan. Samoin lausun kiitokseni rykmentin perinnetoimikunnalle veteraanien muiston vaalimisesta.
– Teidän työnne myötä muistot Ässistä pysyvät kirkkaina aivan kuin varhainen kevätaurinko valaisi edelleen rauhanhetkeä Viipurinlahdella 1940.
Ässä-rykmentti oli nimensä veroinen
Suomen Sotaveteraaniliitto kertoo Ässä-rykmentistä seuraavaa:
Ässä-rykmentti oli ”Kurvin kundeista” eli Hämeentien mutkaa ympäröivien seutujen Sörnäisten, Harjun, Kallion ja Vallilan kasvateista koottu joukko. Talvisodassa he muodostivat Jalkaväkirykmentti 11:n, jatkosodassa heistä koottiin Jalkaväkirykmentti 26.
Lempinimensä Ässä-rykmentti sai joukko-osastotunnuksestaan, joka sattui olemaan kirjain ”S”. Nimensä veroisiksi he sotien aikana myös osoittautuivat.
Rintamalla syntynyttä aseveljeyttä haluttiin vaalia myös talvisodan jälkeen. Ässä-rykmentin perinneyhdistys perustettiin Suomen ensimmäisten joukossa jo kesäkuussa 1940. Ässä-rykmentti ry:n huoltotoimisto aloitti toimintansa seuraavassa kuussa koko maan ensimmäisenä, toimien esimerkkinä muuallekin maahan avatuille toimistoille.
Ässä-rykmentin asevelitoiminnalla oli maanlaajuisia ja varsin pitkäkantoisia seurauksia, sillä sen muualle Suomeen levinneen esimerkin pohjalta syntyi valtakunnallinen organisaatio Suomen Aseveljien Liitto. Tämän vuonna 1945 lakkautetun järjestön henkiselle perustalle rakentuu yhä tänäänkin tehtävä veteraanityö.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- veteraanityö asevelitoiminta Suomen Aseveljien Liitto Suomen Sotaveteraaniliitto Ässä-rykmentti Ilmari Paasio talvisota rauha Riikka Purra Ukraina sotaveteraanit Mannerheim
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puhemies Halla-aho Ruotsissa: Ympyrä sulkeutuu – ja olemme taas sotilaallisia liittolaisia

Teemu Keskisarja suomalaisten suhteesta presidentteihinsä – ”Kansalaisissa on piilevä ja kyräilevä herraviha, mutta jotenkin tämä yhtälö toimii”

Kansanedustajat tyytyväisiä eduskunnan panostuksiin – rahoitusta sotaveteraaneille, reserviläisille ja Pohjois-Karjalaan

Jussi Halla-ahon 20 teesiä Ukrainan sodasta: Venäjän aggressioon on vastattava samalla mitalla
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








