LEHTIKUVA
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra palaa EU-puolustukseen tuoreessa twiitissään, jossa hän muistuttaa, ettei puolustuskeskustelua voi aloittaa rahoituksesta.
Valtiovarainministeri Riikka Purra huomasi Ruotsin pääministeri Ulf Kristerssonin ihmettelevän samaa asiaa kuin hän itse viikko sitten: miksi puolustuskeskustelu on aloitettu yhteisestä rahoituksesta eikä siitä, mitä oikeasti tarvitaan?
– Tällainen suunta on tosiaan suorastaan kiero, mutta hyvin tyypillistä Euroopalle. Herää väkisin kysymys, kumpi on joillekin tahoille oleellisempaa, puolustuksen parantaminen ja turvallisuuden lisääminen vai sittenkin yhteiset rahoitusratkaisut tai yleensä EU-härvelit.
Purra kertoo twiitissään Kristerssonin korostaneen, että vaikka yhteisiä toimia puolustuksen vahvistamiseksi tarvitaan, tehtävä on ensisijaisesti kunkin jäsenmaan omalla vastuulla.
– Olen samaa mieltä. Suomi hoitaa tonttinsa. Jos EU-ratkaisuja tulee, niiden pitää tarjota meille selvästi lisää hyötyä kuin mihin itse kansallisesti kykenemme. Eli siis, meidän on oltava nettosaaja.
Ruotsin pääministeri Kristersson ihmetteli samaa asiaa kuin minä viikko sitten: miksi puolustuskeskustelu on aloitettu yhteisestä rahoituksesta eikä siitä, mitä oikeasti tarvitaan.
— Riikka Purra (@ir_rkp) February 11, 2025
Tällainen suunta on tosiaan suorastaan kiero, mutta hyvin tyypillistä Euroopalle. Herää väkisin… https://t.co/ExiNvoNWPp
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio esittää keskustelunavauksena puolustusteollisuuden yritysten ja start-up-ekosysteemien kehittämistoimia. Sillä olisi hänen näkemyksensä mukaan ulkomaankaupan, työllisyyden ja turvallisuuden kannalta positiivista vaikutusta.
Keskiviikkona eduskunnassa koettiin kummallinen hetki, kun oppositiopuolue keskusta vaati lausumaehdotuksessaan vuoden 2025 talousarviokäsittelyyn liittyvien äänestysten yhteydessä hallitusta huolehtimaan siitä, ettei EU:n lyijykieltoasetus vaaranna maanpuolustusta. Ehdotuksesta tekee omituisen se, että vaatimus on jo tällä hetkellä hallitusohjelmassa ja jopa koko eduskunnan kanta. Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää ihmettelee keskustan toimintaa.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on päättänyt jälleen vuosittaisista jakovarakohteistaan vuodelle 2025. Valtiovarainvaliokunnan alaisen hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen iloitsee laajamittaisista panostuksista turvallisuuteen ja puolustukseen.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
