

PS ARKISTO
Purra: Hallituksen on nyt kyettävä priorisoimaan – ”Ensisijaisesti tuettava vahvoja, uusiutumiskykyisiä vientiyrityksiä”
Valtio ottaa tänä vuonna ainakin 18 miljardia uutta lainaa. Perussuomalaisten Riikka Purra painottaa, että koronakriisin aikanakin hallituksen pitäisi kyetä priorisoimaan, eli asettamaan kohteita tärkeysjärjestykseen. – Vientisektori ei vielä ole ollut esillä puheissa ja tukipaketeissa. Vientiyritykset kuitenkin tuovat tänne rahaa, joka on vähän erilaista kuin se raha, joka menee täällä toisesta taskusta toiseen, Purra sanoi eilen Ylen A-studiossa.
Kansanedustajat keskustelivat eilen Ylen A-studiossa hallituksen rahankäytöstä. Hallitus on juuri sopinut historiallisen suuresta, jopa 5,5 miljardin euron lisätalousarviosta.
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sanoo, että silmiinpistävää on velkapaketin kokoluokka.
– Nyt ei tehdä ainoastaan koronaan liittyviä terveydellisiä tai taloudellisia toimia. Toki mukana on myös kotitalouksiin ja yrityksiin liittyviä, tarpeellisia tukitoimia ja aitoa elvytystä. Valitettavasti näkyy myös että asialla on koalitiohallitus, jossa puolueiden kannatukset menevät eri suuntiin.
– Varmasti on tehty lehmänkauppoja siitä, kuka saa mitäkin eli kotiinpäin vedetään, miljoonia annetaan sinne ja tänne. Ei kuitenkaan ole kokonaiskuvaa siitä, kuinka karmeassa tilanteessa meidän julkinen taloutemme on ja mitä tästä seuraa tulevien vuosien aikana, Purra sanoo.
Kokoomuksen Kai Mykkänen vertasi lisävelanottoa siihen, että jokainen työssäkäyvä suomalainen ottaisi lisää velkaa yli 7 000 euroa.
– Hallituksella ei enää ole varaa neuvotteluihin, joissa ei tule työllisyyttä nostavia toimenpiteitä, Mykkänen sanoi.
Tukea sinne, missä se on elinkeinoelämälle hyödyllistä
Hallituspuolue keskustan edustajan Antti Kurvisen mukaan lisätalousarviolla laitettaisiin kuntoon välttämättömiä asioita eli esimerkiksi liikennehankkeita, joita ei ole hoidettu pitkään aikaan.
Purra vastasi Kurviselle, että liikennehankkeisiin, kuten tie- ja rataverkkoon, kohdistuvat peruskorjaukset ja erilaiset elinkeinoelämää tukevat hankkeet ovat sinänsä toki hyvää elvytystä.
– Te kuitenkin annatte suurimmille kaupungeille valtavia julkisen liikenteen paketteja. Näen ne täysin ylimitoitettuina. Ainahan me voimme parantaa esimerkiksi Helsingin raitiovaunulinjastoja, mutta missä vaiheessa ei enää ole tarpeen laittaa, Purra kysyi.
Ylen A-studion juontaja kysyi Purralta, mihin tarve kohdistuisi.
– Meillä on valtava korjausvelka jo ihan normaalissa tien kunnossa. Tukea pitäisi kohdistaa sinne, missä se on elinkeinoelämän kannalta erityisen hyödyllistä, Purra vastasi.
Asiat tärkeysjärjestykseen
Purra painotti, että hallituksen pitäisi kyetä priorisoimaan, eli asettamaan kohteita tärkeysjärjestykseen.
– Jotkut hankkeet vain ovat tärkeämpiä kuin jotkut toiset. Ensisijaisesti hallituksen olisi tuettava vahvoja, uusiutumiskykyisiä yrityksiä, erityisesti vientisektorilla. Vientiyritykset ovat Suomen talouden veturi.
– Vientiyritykset tuovat tänne rahaa, joka on vähän erilaista kuin se raha, joka menee täällä toisesta taskusta toiseen. Toivottavasti hallitus pitää sen mielessä, vaikka vientisektori ei vielä olekaan ollut esillä puheissa ja tukipaketeissa.
Oikeita päätöksiä tehtävä ajoissa
Purran mukaan on selvää, että leikkauksiin joudutaan varmasti menemään, jos hallitus ei tässä tilanteessa kykene tarkastelemaan hallitusohjelmaa uudelleen.
– Uudelleen pitäisi tarkastella nimenomaan suurhankkeita, kuten oppivelvollisuuden pidentämistä, joka on kallis, tehoton ja se ei kohdistu oikein. Muuten me joudumme ehdottomasti tekemään leikkauksia. Pahoin pelkään, että ne sitten kohdistuvat hyvinvointijärjestelmämme perusrahoitukseen, ja vielä tällä kehyskaudella.
Purra muistutti, että päätöksien tekeminen tulee sitä vaikeammaksi, mitä lähempänä seuraavat eduskuntavaalit ovat.
– Olen koko ajan epäillyt, että vaikeimman työn eteen joutuu seuraava hallitus.
Hallituksen tavoite on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Se tarkoittaa noin 60 000 uutta työllistä. Purra sanoi, että tavoitteita voi aina asettaa.
– Jos tavoitteet eivät kuitenkaan konkretisoidu yksinkertaisina toimina ja mikäli niitä ei tarkastella rehellisesti, jolloin on tarkasteltava myös tuottavuuden nousua, bruttotulojen kehitystä ja sitä, että ihminen tulee palkallaan toimeen, niin se ei ole riittävää julkisen talouden kannalta.
Puolueiden ja yritysten yhteyksiä pitäisi penkoa
Suomen Kuvalehti paljasti tiistaina, että valtiovarainministeri Katri Kulmuni on viime syksystä lähtien ostanut viestintäyritykseltä esiintymiskoulutusta lähes 50 000 eurolla, jotka rahat on maksettu ministeriöiden varoista.
Purra sanoi, että perinteisen ajattelun mukaan nimenomaan puolue maksaa koulutukset omille edustajilleen.
– Toisaalta (Kulmunin tapauksessa) kyse on myös palveluita tarjoavasta yrityksestä. Olemme kuulleet, että sama yritys on antanut vaalitukea keskustalle. Yhteyksiä pitäisi siis ehkä penkoa lisää. On olemassa paljon viestintä- ja konsulttitoimistoja, jotka ovat läheisessä suhteessa valtion kanssa. Sitten on erilaisia hyötyjä, mitä toteutuu. Tämä on yksi esimerkki siitä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- valtion velka Antti Kurvinen priorisointi Katri Kulmuni Lehmänkaupat Yritykset Kai Mykkänen Riikka Purra leikkaukset valtion tuki Yle Velanotto vientiteollisuus perussuomalaiset hallitus talous työllisyys
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Meri: Liittovaltiota valmistellaan perussopimuksia kiertämällä – Suomi jälleen maksajan roolissa

Valtiovarainministerin mukaan jaettavaa ei ole – Suomi kylvää kehitysapuun lähes 3 miljoonaa euroa joka päivä

Savio: ”Hallituspuolueiden yhteinen ideologia ei saa jyrätä veronmaksajien kantokykyä”

Perussuomalaisten Purra, Halla-aho ja Peltokangas: Piikki on auki – ”Hallitus ei luovu hankkeistaan eikä maailmanparantamisesta edes kriisioloissa”

Perussuomalaiset: Miljardien välttämättömät menolisäykset katetaan pelkällä velalla – mitään priorisointia ei ole tehty

Tavio: Hallituksen velanottoa hillittävä

Purra: Miksi hallitus ei kykene panemaan asioita tärkeysjärjestykseen?

Hallituksen työllisyystavoitteet puutaheinää – työelämän murros jo käynnissä

Halla-aho: Hallituksen ongelmana kyvyttömyys priorisoida rahankäyttöä – ”On pystyttävä karsimaan menoja, joilla ei ole mitään tekemistä suomalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden kanssa”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








