Purra: Hallituksen syliin sataa ja ryöppyää edellisten vuosien päätösten kuraa – ”Takana on vuosikausien piittaamattomuus veronmaksajan asemasta”

Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, että vuosikausia jatkunut piittaamattomuus veronmaksajan asemasta sekä poliittisten erimielisyyksien ratkaiseminen uudella velkarahalla ovat aiheuttaneet nykyisen tilanteen, jossa hallitus pyrkii toimimaan ja löytämään tien ulos. Purran mukaan vasemmisto-opposition kritiikki jää kevyeksi, sillä toistaiseksi vasemmalta ei ole kuultu ainuttakaan oikeaa säästökeinoa.

Riikka Purran mukaan hallituksen syliin sataa ja ryöppyää nyt edellisten vuosien päätösten kuraa, jonka kanssa on vain selvittävä.

– Kuten kauan ennen vaaleja jo korostin, homma ei tule olemaan helppo, päätökset ovat osin vaikeita ja kipeitä, mutta sillä on mentävä.

– Opposition kunniaksi on sanottava se, että se todella kritisoi aivan kaikkea, mitä hallituksesta tulee tai jopa, mitä se uskoo hallituksesta tulevan. Kyseenalaiseksi asian tekee heidän kannaltaan valitettavasti se, että kasvaneen velka-arvion ja liiallisen säästämisen kritisointi samaan aikaan on yksinkertaisesti hölmöä ja epäuskottavaa. Mikäli olisimme jatkaneet edellisen hallituksen linjalla, alijäämät olisivat paljon rumempia. Tähän päivään mennessä ei ole kuultu vasemmalta yhtä ainutta oikeaa säästökeinoa. Niinpä kun vasemmalta arvostellaan velan määrää, aidan variksetkin nauravat, sanoo Purra.

Hän piti tänään poliittisen tilannekatsauksen työmiehen tuumaustunnilla.

Veronalennusten kritiikki jää epäuskottavaksi

Purra kummastelee myös sitä, että oppositio mielellään ylikorostaa suhdanteen muutosta, mutta samalla kritisoi veronalennuksia – eli juuri sitä elvytystä ja vastasyklisyyttä, jota suhdanne vaatii.

– Valintaa ei voi tulkita kuin niin, että sen mukaan palkansaajan verojen keventämisen eli ostovoiman parantamisen sijaan pitäisi rahaa kaataa tukina ja tukipaketteina juuri vasemmiston itsensä suosimiin kohteisiin.

Purra toteaa, että kolmas opposition kritiikkiä koskeva ristiriita liittyy siihen, että on epäuskottavaa arvostella asiaa, jota oikeasti kannattaa, nimittäin veroalea. Purra korostaa, että hallituksen päätösten mukaiset veronalennukset ovat hyvin maltillisia.

– Huomattavasti suurempi veroale syntyykin työttömyysvakuutusmaksujen alentumisesta eli siis muista kuin hallituksen päätöksistä. Tätä jälkimmäistä oppositio – tai ay-liike – kuitenkaan ei ole valmis kritisoimaan. Tietenkään, eikä pidäkään olla. Samat tahot, jotka kurkku suorana vastustavat hallituksen omia päätöksiä veroista, ovat olleet työllisyysrahastosta päättämässä paljon merkittävämmästä maksualennuksesta. Rahaston hallituksessa ja hallintoneuvostossa istuu juuri samoja henkilöitä, jotka kertovat päivittäin uutisissa, kuinka hallitus on surkea alentaessaan veroja.

– Ristiriita syntyy, koska samaan aikaan on mahdotonta ylikorostaa hallituksen maltillisia veronalennuksia ja pitää kynsin hampain kiinni muualta tulevasta verotuksen keventämisestä. Olisivathan tahot voineet sitäkin ehdottaa maksamaan velkaa pois, mikäli alijäämän paisuminen huolettaa.

Työn veroale painottuu pieni- ja keskituloisille

Vasemmisto-oppositio sekä sitä lähellä olevat ajatushautomot ja järjestöt toistelevat mielellään mantraa ”suurituloisten suosimisesta”. Purra haluaa kuitenkin muistuttaa tosiasioista.

– Hallitus alentaa 100 miljoonaa euroa työn verotusta työtulovähennyksen kautta. Se painottuu pieni- ja keskituloisille. Eniten vasemmiston hampaissa ollut ns. solidaarisuusveron alarajan nostaminen puolestaan kustantaa reilut 60 miljoonaa. Esimerkiksi polttoaineveroa alennetaan samaan aikaan saman verran kuin kahta edellistä yhteensä eli 160 miljoonaa.

Opposition kömmähdyksiä korjaillessaan Purra saa usein kuulla, että kyse ei olekaan euroista vaan arvoista. Mikäli näin todella on asianlaita, valtiovarainministeri Purra kehottaakin oppositiota reippaasti puhumaan arvoista ja lopettamaan kestämättömät väitteet euroista.

– Oma salkkuni keskittyy euroihin ja muihin kvantifioitaviin seikkoihin. Mitä tulee arvoihin, hallitusohjelman periaate siitä, että emme nosta kokonaisveroastetta, koska se on jo aivan julmetun korkea, on mielestäni kannatettava. Samoin tosiasia siitä, että kaikki hyvinvointi perustuu työlle, on syytä muistaa. Työn arvo, kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet sekä tasapainoa kohti hitaasti mutta varmasti kuljetettava talous – siinä arvoja, joiden takana on konkretiaa eikä pelkkää ylevää puhetta.