

PS ARKISTO
Purra: Hallituksen tehtävänä on luoda yrityksille helposti ennakoitava toimintaympäristö – ”Yrityksillä tulee olla mahdollisuus kasvaa ja ihmisillä mahdollisuus vaurastua”
Valtiovarainministeri Riikka Purra vastasi yritysten edustajien ja opiskelijoiden kysymyksiin Aalto-yliopiston omistaman Aalto EE:n järjestämällä Taloudenpuolustuskurssilla eilen keskiviikkona. Kysymysten lisäksi hallitusohjelma sai myös kiitoksia paikalla olleilta suomalaisyrittäjiltä.
Suomen yrityskentällä yli 90 prosenttia on pieniä, alle 10 hengen yrityksiä. Kaikilla yrityksillä on kuitenkin merkittävä tehtävä toimia työllistäjinä.
Uuden hallituksen ohjelman työelämää koskevilla uudistuksilla ja siihen liittyvillä sääntelyn päivityksillä Suomi toteuttaa monien yrittäjien toiveen siirtymällä lähemmäs kohti verrokkimaita, joissa vastaavia uudistuksia on tehty jo aiemmin.
Aalto-yliopiston omistaman Aalto EE:n järjestämällä Taloudenpuolustuskurssilla eilen keskiviikkona puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa uudistusten tekemisen tärkeyttä.
– Tämä hallitus tekee merkittäviä rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille. Uudistuksia olisi pitänyt tehdä jo aikaa sitten, viimeistään silloin, kun Suomessa otettiin käyttöön eurovaluutta. Uudistuksien edistäminen on kuitenkin ollut hidasta pitkälti poliittisista syistä. Uudella hallituksella on kuitenkin vakaa aikomus onnistua, vaikka helppoa se ei olekaan.
Työehtosopimusten yleissitovuus Suomessa on säilymässä. Purran mukaan jatkossa hallitus kuitenkin seuraa tarkasti Pohjoismaita ja muita Suomen oleellisia verrokkimaita sen suhteen, mitä pienyrityksiä helpottavia toimia niissä tehdään.
Menestyvät yritykset talouskasvun veturi
Purran mukaan hallituksen eräänä tehtävänä onkin luoda yrityksille mahdollisimman ennakoitava toimintaympäristö.
– Rakenteellisilla uudistuksilla tähdätään myös siihen, että yrityksillä olisi helpompi työllistää, investoida ja ottaa riskejä. Yrityksillä tulisi olla myös aito mahdollisuus kasvaa – ja miksei samalla ihmisillä olisi mahdollisuuksia vaurastua. Nämä ovat talouskasvun lähtökohtia.
Viime aikoina valtamedia on keskittynyt kirjoittamaan runsaasti julkisen talouden sopeutuksista ja muista talouden korjaustoimista. Purra painottaa, että sopeutukset ovat vain yksi osa kokonaisuudesta, jolla pyritään talouden vahvistamiseen.
– Me kaikki tiedämme, että Suomi ei paremmaksi muutu pelkillä leikkauksilla. Niillä vain tehdään vaadittavat toimet julkiseen talouteen. Eteenpäin mennään kuitenkin yksityisellä liiketoiminnalla ja menestyvillä yrityksillä. Sieltä verokertymäkin lopulta tulee.
Vain taloutta vahvistavaa työperäistä maahanmuuttoa
Poliittisen retoriikan kestoaiheita viime vuosina on ollut työvoimapula, johon vastaukseksi on esitetty maahanmuuttoa.
Uusi hallitus kuitenkin pyrkii edistämään vain sellaista työperäistä maahanmuuttoa EU:n ulkopuolelta, joka vahvistaa julkista taloutta. Hallitus esimerkiksi säätää EU:n ulkopuolelta Suomeen tuleville henkilöille vähimmäispalkan rajaksi 1 600 euroa kuukaudessa. Lisäksi Suomesta on jatkossa poistuttava, jos työn perässä saapuneen työsuhde päättyy eikä uutta työtä löydy kolmessa kuukaudessa.
Purra toteaa, että asiantuntijatyöhön tulevia ja tulorajan alle jääviä ”työperäisiä” tuleekin tarkastella eri kategorioissa. Kaikki työperäinen maahanmuutto ei suinkaan ole hyödyksi Suomen taloudelle.
– EU:n ulkopuolelta Suomeen tulijoista vain kymmenisen prosenttia on erityisasiantuntijoita eli niitä, joista kaikki nyt puhuvat. Tämä hallitus pyrkiikin houkuttelemaan Suomeen vain sellaisia osaajia, joista on hyötyä julkiselle taloudelle sekä taloudelliselle huoltosuhteelle.
Taloudellisen huoltosuhteen ja huoltosuhteen käsitteillä onkin olennainen ero: taloudellinen huoltosuhde kuvaa työssäkäyvien määrän suhdetta ei-työllisiin. Väestöllisessä huoltosuhteessa kuvataan vain alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden osuutta suhteessa 15-64-vuotiaaseen väestöön. Väestöllinen huoltosuhde ei siis huomioi työllisyyttä, vaan pelkästään ikärakenteen.
Hallitus torppaa paisuvaa sääntelyä
Yritystoiminnalle kantona kaskessa on myös sääntelyn määrän kasvaminen, josta voidaan käyttää esimerkiksi nimitystä sääntelytulva. Mediassa sääntelyn paisumisesta kuitenkin puhutaan vähänlaisesti.
Hallituksen piirissä ongelma on kuitenkin tunnistettu ja tiedostettu, ja hallitusohjelman mukaisesti hallitus sitoutuu purkamaan kautensa aikana vähintään 300 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia.
Purra myöntää, että paisuva sääntely on iso ongelma yrityksille. Ongelman taklaamisessa keskeistä on eri ministeriöiden yhteistyö.
– Normien purkaminen toteutuu siinä kohtaa, kun ministeriöiden välisessä työssä asioita viedään eteenpäin. Hallituksessa ei ole erikseen ministeriä tai henkilöä, jonka vastuulla hallinnollisen taakan ja sääntelyn purkaminen erityisesti olisi. Normien purkamista kuitenkin tarvitaan ja meillä on siihen vakaa tahto.
Purra otti kantaa ja esitti näkemyksiä myös niin sanottuun hoitajapulaan, kireään työn verotukseen Suomessa ja muihin talouskysymyksiin. Katso koko tilaisuus täältä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- menosopeutukset rakenteelliset uudistukset työllistäminen huoltosuhde Aalto-yliopisto työelämä Työperäinen maahanmuutto Sääntely Yritykset Julkinen talous Riikka Purra Hallitusohjelma hallitus verotus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Julkista taloutta pakko korjata, että hyvinvointijärjestelmä säilyy – Purra: ”Velkalaivaa käännetään hitaasti, mutta suunta on nyt oikea”

Valtiovarainministeri Purra: Hallitus toteuttaa työlinjaa – ”Että tässä maassa työn tekeminen kannattaisi ja että yrityksiin syntyisi uusia työpaikkoja”

Purra: Hallituksen syliin sataa ja ryöppyää edellisten vuosien päätösten kuraa – ”Takana on vuosikausien piittaamattomuus veronmaksajan asemasta”

Purra: Uudistukset Suomen yhteinen pelastusoperaatio – ”Enemmän työtä, kasvua ja sitä myötä hyvinvointia”

SAK-pomo Jarkko Eloranta kaipaa työmarkkinoille lisää väkeä Afrikasta – Rakennusliiton pomoltakin täystyrmäys: ”Ei mitään järkeä”

Seppänen hallitusohjelman työelämäuudistuksista: ”Tavoitteena on nimenomaan lisätä työpaikkoja”

Lisätoimia julkisen talouden vahvistamiseksi – ”Holtiton velkaantuminen on saatava loppumaan”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








