
Purra: Perussuomalaiset tavoittelee pääministeripuolueen asemaa eduskuntavaaleissa 2027
Puheenjohtaja Riikka Purra avasi tänään perussuomalaisten suunnitelmia tulevissa eduskuntavaaleissa.

PS ARKISTO
Uudenmaan Perussuomalaiset on julkistanut ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaansa. Ehdokaslistalla on puolueen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra, joka piti henkeä nostattavan puheen Uudenmaan Perussuomalaisten tilaisuudessa lauantaina Espoossa.
”Me ei olla kaaduttu hallituspolitiikkaan, vaikka moni niin ajatteli”, Riikka Purra nostatti henkeä.
Jatkokaudelle eduskuntaan Uudeltamaalta ehdolla on myös ”Remontti-Reiska”, ensimmäisen kauden kansanedustaja Jorma Piisinen, joka vastikään Facebookin julkaisussaan muistutti, että työn tekemisen on aina oltava kannattavampaa kuin jouten olemisen. Toisen kauden kansanedustaja Ari Koponen on hänkin asettunut ehdolle tuleviin eduskuntavaaleihin.
– Haluan olla mukana jatkamassa tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan. Sen saralla on vielä paljon töitä tehtävänä, Koponen toteaa.
Hän esittää, että valtiolla tulisi esimerkiksi olla oikeus ohjata työttömät turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin.
Perussuomalaisen puolueen johdosta Uudellamaalla on Purran lisäksi ehdolla 3. varapuheenjohtaja, Suomen perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos. Perussuomalaisen nuorison johtohenkilöistä Uudellamaalla ehdolla ovat 1. varapuheenjohtaja Jyri Tallgren sekä järjestön pääsihteeri Liina Taussi.
Muut julkistetut ehdokkaat ovat Tanja Aidanjuuri, Toni Eskelinen, Samppa Granlund, Sami Ibrahim, Hannu Järvinen, Esa Kantee, Satu Lampi, Pasi Liukkonen, Mika Merano, Sofia Pirhonen, Pertti Ruuska, Kevin Servin ja Riina Tuominen.
Perussuomalaiset tulevat kaiken kaikkiaan asettamaan 37 ehdokasta Uudenmaan vaalipiirin listalleen eduskuntavaaleihin 2027.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Puheenjohtaja Riikka Purra avasi tänään perussuomalaisten suunnitelmia tulevissa eduskuntavaaleissa.

Pirkanmaan Perussuomalaiset ry nimesi ensimmäiset kuusi eduskuntavaaliehdokasta kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Listan ehdokkaat ovat neljältä eri paikkakunnalta.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet, ja niiden seurauksena potkut saa lähes 400 työntekijää. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuustossa on yhteensä 59 aluevaltuutettua. SDP:llä on suurimpana puolueena 17 paikkaa, ja kokoomuksella ja keskustalla on kummallakin 14 paikkaa.

SDP:n vahva luottamus sosialismiin ilmenee demarien tuoreesta vaihtoehtobudjetista, joka esittää uutta, lähes 300 miljoonan osinkosolidaarisuusveroa. Autoilijatkin joutuisivat kohtaamaan ankeita aikoja, sillä SDP haluaa perua hallituksen veronkevennykset polttoaineisiin, ja demarien johtamassa Suomessa bensa maksaisi entistä enemmän.

Hallitus linjasi puoliväliriihessä aluevaltuustojen niin sanotusta demokratiarahasta leikkaamisesta, toisin sanoen poliitikkojen palkkioista ja ryhmärahoista hyvinvointialueilla. Poliitikkoja palkkiorahojen pieneneminen ei kuitenkaan miellytä. Koska rahoitus on yleiskatteellista, on hyvinvointialueilla ympäri Suomen päätetty mieluummin leikata terveyspalveluista tai soten henkilökunnasta, jotta poliitikot eivät joutuisi kärsimään pienempien palkkioiden muodossa.

Suomen Perusta teetti Taloustutkimuksella kyselyn, jonka mukaan jopa 49,2 % vastanneista vieraskielisistä äänestäisi SDP:tä seuraavissa eduskuntavaaleissa ja seuraavaksi suosituimman vaihtoehdon kannatus oli vain 12,3 %. Perussuomalaisten Nuorten mielestä on siis syytä epäillä, että SDP ajaa massamaahanmuuttoa puhtaasti poliittisen hyödyn vuoksi.


Politiikka on periaatteessa yhteisten ja oman viiteryhmän asioiden ajamista. Kun valtakunta on taloudellisestikin kriisissä, näkökulma voisi perustellusti olla laajempi. Suomen keskusta yrittää pikkupolitikoinnilla pelastaa ydinalueidensa lukioita ja ääniä mutta ajaa samalla valtakuntaa yhä syvemmälle suohon.
Viikon suosituimmat






Lue lisää

Lue lisää