

MATTI MATIKAINEN
Purra kritisoi aluevaltuustoryhmien uutta puoluetukea: ”Vähäiset resurssit pitäisi kohdistaa oikein” – Saarikko kimpaantui puolustelemaan hillotolpparahaa
Puolueille on uusien aluevaltuustojen edustajamäärän mukaisesti tulossa uutta rahoitusta, vaikka pääministeri Sanna Marinin hallitus nosti heti ensitöikseen puoluetukea. Iltalehden puoluejohtajatentissä Marin myönsi, että uusi rahoitus on jälleen puoluetuen lisäys.
Keväällä toimintansa aloittaville hyvinvointialueille on todennäköisesti tulossa paljon hyväpalkkaisia tehtäviä myös sellaisille puolueiden luottohenkilöille, jotka eivät pääse läpi aluevaaleissa.
Hyvinvointialueesta annetun lain mukaan aluevaltuusto voi päättää, että aluevaltuuston ja aluehallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajat sekä lautakuntien puheenjohtajat toimivat päätoimisina tai osa-aikaisina luottamushenkilöinä.
Hyvinvointialueita valmistelemassa olleet puolueryhmät ovat lisäksi viime syksystä saakka neuvotelleet puolueille uutta alueiden kautta johdettavaa ”demokratiarahaksi” puheissa kutsuttua rahallista tukea. Neuvotteluissa on väläytelty jopa 6 000-10 000 euron tukea per aluevaltuutettu.
Turhaa hallinnollista ja poliittista mössöä
Perussuomalaiset vastustaa puolueiden lisärahoitusta. Perussuomalaiset katsoo, että nykyinen puoluetuki olisi riittävä kattamaan myös uuden aluevaltuustotason, eikä puolueiden lisärahoitukselle ole akuuttia tarvetta.
Iltalehden puoluejohtajien vaalitentissä tänään perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra painotti, että sote-uudistusta tehtäessä vähäiset resurssit tulisi kohdistaa oikealla tavalla.
– Nyt uudistus tulee lisäämään sekä virkamiesten että poliittisten läänitysten ja puolueille suunnatun tuen määrää. Kyse ei ole pikkurahoista, sillä arvioiden mukaan pelkästään aluevaltuustoryhmien tukemiseen menisi vuosittain yli kahdeksan miljoonaa euroa.
– Päälle tulevat kokouspalkkiot, jotka nekin ovat paisumassa. Lisäksi, kun yhdistetään sairaanhoitopiirejä ja kuntien palveluita, niin hallinto ja virkamiehet eivät suinkaan ole vähenemässä vaikka uusia on tulossa. Ympärille jää siis turhaa hallinnollista ja poliittista mössöä, Purra sanoi.
Vihreät: Asiantuntijatieto maksaa rahaa
Pääministeri Sanna Marinin hallitus nosti heti aloittaessaan kaksi vuotta sitten puoluetukia 29 miljoonasta eurosta 35,6 miljoonaan euroon. Muutama tunti sitten Iltalehden tentissä saman hallituksen puolueiden edustajilta kuultiin vuolassanaisia perusteluja, miksi rahaa tarvitaan nyt lisää.
Vihreiden Iiris Suomela oli sitä mieltä, että aluevaltuustot ratkovat isoja ongelmia, joiden selvittämisessä avuksi tarvitaan asiantuntijatietoa esimerkiksi mielenterveyskriisien ja lastensuojelukriisin ratkaisemiseksi, ja asiantuntijatieto maksaa rahaa.
– Perussuomalaisilla ei ole konkreettisia ratkaisuja ongelmiin, Suomela sanoi.
– Puoluetukiko on se ratkaisu? Purra ihmetteli vastaukseksi.
Saarikko puolusteli hillotolpparahoja
Keskustalle aluehallinto on pitkäaikaisen haaveen toteutuminen. Ei siis ihme, että puolueen puheenjohtaja Annika Saarikko asettui vahvasti puolustamaan uusia ”hillotolpparahoja”.
Saarikko jopa kimpaantui Purran kritiikistä ja siitä, että puolueiden uusi rahoitus kyseenalaistettiin. Saarikolle kerta ei ollut ensimmäinen ja tuskin viimeinenkään.
Saarikko vetosi perustuslakivaliokuntaan, joka on edellyttänyt, että alueille on tultava vaaleilla valitut päättäjät. Saarikko ei kuitenkaan kertonut, miksi puoluetuki ei enää riitä. Kepujohtaja vain ihmetteli, onko rahan jakaminen väärin ja eikö kansanvalta saisi maksaa.
Saarikko vaati Purralta, että Purra linjaisi perussuomalaisten kaikkien piirien kieltäytyvän rahoista.
Purra sanoi pitävänsä hämmentävänä sitä, että kun hallitus luo sote-uudistuksen, jota oppositio on kritisoinut ja kun perussuomalaiset on nostanut esille yhden asian, jota puolue ei kannata, asia käännetään poliittisessa retoriikassa niin, että perussuomalaisten tulisi asiasta erityisesti luopua.
– Saammeko sitten samalla luopua verojen maksuista tai tietyistä sosiaalietuuksista kun olemme arvostelleet niitä? Te itse olette tehneet tämän uudistuksen, joten tämä ei ole erityisesti perussuomalaisten ongelma.
– Me olemme puolueena antaneet neuvottelijoille jo syksyllä ohjeet vastustaa näitä rahoja, neuvotella niitä alemmiksi ja jättää eriäviä mielipiteitä, Purra sanoi.
Miljoonat ovat Marinille ”hiekanjyviä”
Pääministeri Marinin mielestä keskustelu uusista puoluerahoista on ”populistista”.
– Tämä (uusi rahoitus) on niin pieni hiekanjyvä tästä kokonaisbudjetista.
Marin kuitenkin yllättäen myönsi, että uudessa rahoituksessa kyse tosiasiallisesti olisi puoluetuen lisäyksestä.
– Minun mielestäni nämä aluevaltuutetut ja valtuustoryhmät ansaitsevat puoluetukea. He ansaitsevat tukea siihen, että he voivat kohdata kansalaisia ja järjestää toimintaansa järkevästi. Minun mielestäni se on oikein, Marin sanoi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- hillotolpparaha aluevaalit aluevaltuustot Iiris Suomela resurssit verovarat kustannukset Annika Saarikko Riikka Purra Puoluetuki Sanna Marin perussuomalaiset hallitus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Leena Meri: Kansalaiset kärvistelevät sähkö- ja polttoainelaskujensa kanssa – ”Kylmäsydäminen kepu kehottaa menemään sossuun”

Hyvinvointialueiden valtuustoryhmille ylimääräistä hillotolpparahaa jopa 6 000-10 000 euroa per valtuutettu – suurista puolueista ainoastaan perussuomalaiset vastustaa: ”Piilopuoluetukea”

Jopa 72 000 koulutettua sote-ammattilaista vaihtanut alaa heikon palkan ja huonojen työolojen vuoksi – hallituksen vastaus: Haetaan osaajat ulkomailta

Mäkelä: Hallitus teki arvovalinnan viedessään miljardeja euroja ulkomaille – ”Ne rahat voitaisiin käyttää suomalaisten hoitoon”

Puolueiden saama tuki paisuu sote-uudistuksessa – Purra: Raha tulee valumaan vaali- ja kampanjatoimintaan

Purra: Sote-sektorille ei ole laittaa enempää resursseja, jos niitä ei oteta ensin jostain muualta pois – ”Suomessa on rahaa, se vain menee tällä hetkellä vääriin kohteisiin”

Pääministeri Marin hoitajapulasta: ”Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa” – Purra: ”Jätetään taloudellisesti haitallinen maahanmuutto pois”

Purra: Äänestysaktiivisuuden alhaiseksi jääminen ei haittaisi useimpia puolueita – ”Kansalaisten aktiivisesta passivoittamisesta on valitettavasti hyötyä monille”

Suomalainen hyötyy koko ajan yhä vähemmän maksamistaan veroista
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








