Purra: Mihin tehtäviin määrättäisiin suomalaisnaiset, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asevelvollisuutta?

Venäjän aloittama sota Ukrainassa on herättänyt keskustelua varautumisesta Suomessa. Tämä on huomattu myös naisia kriisi- ja poikkeusolojen tehtäviin kouluttavissa maanpuolustusjärjestöissä, joissa erilaiset koulutukset ovat herättäneet suurta kiinnostusta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra on nostanut esille naisten roolin mahdollisissa kriisioloissa.

– Perustuslain mukaan jokainen suomalainen on maanpuolustusvelvollinen. Reserviin kuuluu noin 870 000 suomalaista varusmiespalveluksen suorittanutta. Sodan ajan joukkojen vahvuus on noin 280 000 sotilasta. Sen sijaan se, mihin tehtäviin määrättäisiin sodan ja kriisi- ja poikkeusolojen aikana naiset, jotka eivät ole suorittaneet vapaaehtoista asevelvollisuutta, ei ole aivan selvää, Purra sanoo.

Järjestökenttä pirstaloitunut

Lotta Svärd -järjestö tuki naisten maanpuolustustyötä vuosina 1920–1944.

– Nykyään vastaavaa järjestöä ei ole eikä sellaista voisi hetkessä perustaakaan. Naiset ja miehet Suomessa suorittavat innokkaasti maanpuolustusjärjestöissä kursseja liittyen varautumiseen, mutta järjestökenttä on laaja ja pirstaloitunut eikä yhteistä rekisteriä suorituista koulutuksista ole, Purra perustelee.

– Jotta voisimme tehokkaasti hyödyntää kansalaisten osaamista kriisi- ja poikkeusolojen aikana, pitäisi olla rekisteri, josta kävisi ilmi, millaisissa tehtävissä henkilö voisi toimia yhteiskunnan häiriö- ja kriisitilanteissa.

Purra kannustaa tällaisen rekisterin pikaista käyttöönottoa, jotta viranomainen voisi tehokkaasti ja nopeasti tarvittaessa kutsua tehtäviin pätevyyden ja osaamisen omaavia henkilöitä, molemmista sukupuolista.