

MATTI MATIKAINEN
Purra moittii mediaa laiskasta talousjournalismista
Mikäli kansalaisille olisi säännöllisesti kerrottu viimeiset 16 vuotta, kuinka veronmaksajan kustantamat menot kasvavat koko ajan nopeammin kuin tulot, ehkä he olisivat osanneet vaatia poliitikoilta suurempaa vastuuta, Riikka Purra sanoo mediakritiikissään.
Perussuomalaisten puoluevaltuuston kokouksessa sunnuntaina puhunut puoluejohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra huomauttaa suomalaisen talousjournalismin tasosta – tai paremminkin siitä, ettei talousjournalismia juuri edes ole.
– Viime viikolla Helsingin Sanomissa ilmestyi kolumni, jonka idea ja otsikko oli, että talouden näkökulma lävistää nykyjournalismissa kaiken, ja tämä on ongelma. Itse näen, että Suomessa talouden näkökulma ei politiikassa lävistä juuri mitään. Yhteiskunnallinen ja poliittinen keskustelu keskittyy lyhyeen hetkeen, yllättävään ja provosoivaan, tunteisiin ja tunnepitoiseen asioiden kehystämiseen, yksilön arvioon hänen omista, henkilökohtaisista lähtökohdistaan, hänen oikeuksiinsa. Yksilö ja tämän tunteet nostetaan kaiken yläpuolelle, hänen mahdollinen mielipahansa, hänen tarpeensa ja oikeutensa, hänen valintansa
– Se, kenellä on velvollisuus taata nuo yksilön oikeudet ja hänen elämänvalintojensa seuraukset, jätetään lähes aina konkretisoimatta, mutta kohde on helppo päätellä, sillä vaihtoehdot ovat vähissä: velvollisuus on valtiolla, jota kaikissa oloissa rahoittaa veronmaksaja. Yksilöä ei ole sidottu kansalaiseen tai suomalaiseen, vaan sama koskee käytännössä kaikkia, Purra sanoo.
Median analyyseissä rehottaa sosialismi
Valtiovarainministeri Purra toteaa, että median analyysit pohjaavat valtion eli veronmaksajien kaikkinaiseen vastuuseen huolehtia yksilöiden ja ryhmien saavutettujen etujen jatkumisesta, oikeuksien rahoittamisesta, velvollisuudesta yli muiden instituutioiden, kuten perheen, puhumattakaan yksilön omasta vastuusta omien elämänvalintojensa lähtökohtien ja seurauksien suhteen.
Purra toteaa, että veronmaksajien kaikkinaiseen vastuuseen pohjautuva ajattelutapa on läpeensä vasemmistolainen, suorastaan sosialistinen.
– Politiikan taloudesta viestiminen menee yleensä aina saman kaavan mukaisesti: Hallitus säästää jostakin kohteesta. Oppositio kritisoi hallitusta tästä. Media uutisoi kritiikin. Tämän jälkeen mediassa äänen saa päätöstä vastustava yksilö tai verorahoitteinen etujärjestö. Oppositiosta kannustetaan yksilöä tai verorahoitteista etujärjestöä. Media uutisoi kannustuksen. Hallitus vastaa kritiikkiin. Media uutisoi vastauksen, ja kertoo opposition ryöpyttäneen hallitusta. Totta kai ryöpyttää, jos ainoa hyväksytty hyvä on antaa lisää rahaa tai pitää kaikki ennallaan. Säästötoimen tarvetta ei välttämättä taustoiteta lainkaan; fokus ei irtoa yksilötasolta.
– Ministeri tai poliitikko, joka puolustaa toimenpidettä ja hallitusohjelmaa ja seisoo linjan takana anteeksipyytelemättä ja järkähtämättä, analysoidaan kylmäksi ja ylimieliseksi.
– Sama toistuu käytännössä jokaisen toimen kohdalla. Välillä yksilöiltä kysäistään, kuinka tyytymättömiä he ovat, kun hallitus nyt näin julmasti toimii. Tämän jälkeen mikrofoni osoittaa taas ministerin suuntaan, jolta kysytään, miltä tuntuu saada kritiikkiä, Purra sanoo.
Julkisesta taloudesta ymmärtäviä toimittajia vähän
Purra huomauttaa, että toisin kuin Helsingin Sanomien kolumnissa väitettiin, talous ei lävistä journalismissa tai julkisessa keskustelussa mitään.
– Tosiasiassa Suomessa ei juuri edes ole talouspolitiikan journalismia. Ne toimittajat, jotka sekä ymmärtävät julkisen talouden yksityiskohtia että kirjoittavat niistä, voitaneen laskea yhden käden sormin.
– Julkisesta taloudesta ja rakenteista kirjoittaminen ei ole seksikästä. Yksilö ja sen tunteet ovat seksikästä. Kolmekymmentä euroa pienemmästä sosiaalietuudesta ja sen aiheuttamasta kiukusta uutisoiminen toteuttaa median logiikkaa. Irrotettuna yksilöstä talouspuhe ei sitä tee. Miljoonat, sadat miljoonat, miljardit, whatever. Valtiolle poimittu euro ei rakasta eikä vihaa. Toisaalta hallituspoliitikko, joka yritetään saada pyytelemään anteeksi säästötoimia, on myös seksikästä. Jos hän ei pyydä, hän on julma, jos pyytää, hän on hävinnyt.
Rahaa sylkevää taikaseinää ei ole olemassa
Rahaa järjestelmään tulee ainoastaan veroista, ei taikaseinistä, Purra muistuttaa.
– Perussuomalainen maksaa kohtuullisia veroja mielellään, kunhan ne käytetään oikein ja järkevästi ja kunhan hän kokee itse hyötyvänsä työstään ja maksamistaan veroista. Tähän suuntaan hallitus todella kulkee. Mutta matka on pitkä.
– Mikäli Suomessa olisi julkista taloutta ja talouden ilmiöitä käsittelevää populaaria keskustelua ja journalismia, tilanne edessämme tuskin olisi näin paha. Mikäli kansalaisille olisi säännöllisesti kerrottu viimeiset 16 vuotta, kuinka veronmaksajan kustantamat menot kasvavat koko ajan nopeammin kuin tulot, ehkä he olisivat osanneet vaatia poliitikoilta suurempaa vastuuta.
Purra toteaa, että 9 miljardia euroa sopeuttavan hallituksen toimien arvostelu on jo liiankin helppoa.
– Mutta miksi suomalainen julkisuus on tällaista, niin sosialistista? Nimittäin kun kansa ei lainkaan samassa mittakaavassa ole. Miksi kansalaisten ja äänestäjien parissa paljon yleisempi työn, ahkeruuden, yksilön vastuun, kestävän talouden ja maalaisjärjen korostaminen näkyy julkisessa keskustelussa niin vähän? Mitä ihmeen individualismia sitä paitsi on se, joka nojaa kuitenkin kaikessa kollektiiviin, veronmaksajiin?
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- yhteiskunnallinen keskustelu poliitikot veronmaksajat oppositio Julkinen talous Riikka Purra Sosialismi Talouspolitiikka hallitus media
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaiset on kansallismielinen ja isänmaallinen puolue – myös EU:ssa – ”Haluamme suojella Suomea ja suomalaisuutta, huolehtia siitä, että saamme itse päättää asioistamme”

Valtiovarainministeri Purra: Omillaan toimeen tuleva ihminen on vasemmiston kauhu

Talouden suhdanne on paranemassa – palkansaajan ostovoima parantunut

Helsingin Sanomat pitää Geneven pakolaissopimusta esteenä turvapaikanhakijatulvan lopettamiselle – Suomen Perustan toiminnanjohtaja tyrmää Hesarin väitteet

Koskela: Suomalaisten talousosaamista parannettava
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








