

MATTI MATIKAINEN
Purra torjuu valtiovarainministeri Lintilän esityksen: ”Kestävyysvajetta tai muitakaan julkisen talouden haasteita ei voi korjata työperäisellä maahanmuutolla”
Perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sanoo, että hallituksen tulisi huolehtia vastuullisesta talouspolitiikasta tilanteessa, jossa talouskasvu on hidastumassa ja myös maailmantalouden epävarmuuden kasvamisesta on nähty merkkejä. – Kansainvälisen talouden luisu on Suomelle uhkakuva. Meillä on jo aiempia haasteita kuten kestävyysvaje ja esimerkiksi julkisten menojen paisuminen väestön ikääntymisen takia.
Kirkkonummelainen Riikka Purra, perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, on noussut erääksi puolueen tunnetuimmaksi poliitikoksi, ja hän sai myös vahvan kannatuksen kevään eduskuntavaaleissa. Purra nousi eduskuntaan ensimmäisellä yrittämällään Uudenmaan vaalipiiristä, missä kilpailu äänistä on tunnetusti armotonta.
Purralle tukensa antoi jopa 5 960 äänestäjää. Keväällä Purra toimi samalla myös perussuomalaisten poliittisena suunnittelijana, joten hän keskittyi enimmäkseen tekemään koko puolueen vaalityötä.
– Keväällä kiersin ympäri Suomea muun muassa kouluttamassa puolueen eduskuntavaaliehdokkaita, joten työpäivät olivat pitkiä. Oma vaalikampanja tuli vasta sen jälkeen. Oikeastaan vasta viimeiset pari viikkoa ennen vaaleja ehdin itse kiertää tapaamassa äänestäjiä Uudellamaalla. Minulla oli kuitenkin hyvä kampanjatiimi, joka hoiti asioita puolestani silloin kun itsellä ei ollut aikaa, Purra sanoo.
PS erottuu muista puolueista
Perussuomalaisten gallup-kannatus oli myötätuulessa koko kevään ja se on jatkunut näihin päiviin saakka. Voimakkaaseen nousuun kannatus kääntyi viimeistään maalis-huhtikuun taitteessa, kolmisen viikkoa ennen vaaleja. Purra toteaa, että vaalimenestys oli lopulta tulosta perussuomalaisesta politiikasta, joka vastasi kansalaisten huolenaiheisiin ja ajatuksiin.
– Perussuomalaisilla on muista puolueista selvästi erottuva, johdonmukainen linja ja selkeät tavoitteet joita ei tarvitse muokata sen mukaan, olemmeko mahdollisesti hallituksessa tai oppositiossa. Kannatus tulee myös siitä, että me perussuomalaiset pystymme sanoittamaan niitä ajatuksia, tavoitteita ja tunteita, joita tavallisilla ihmisillä on.
Politiikassa tarvitaan realismia ja luovuutta
Purra on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri. Hän on tehnyt myös jatko-opintoja, mutta väitöskirjan viimeistelyyn ei politiikan tiimellyksessä ole aikaa eikä mahdollisuuksia. Purra sanoo olleensa lapsesta saakka kiinnostunut politiikasta ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, mutta politiikkaan mukaan lähteminen otti kuitenkin oman aikansa.
Purra sanoo, että hänelle on tärkeää tehdä politiikkaa tosiasioiden perusteella.
– Se tarkoittaa sitä, että asioista pitää ottaa selvää. Myös omiin näkemyksiin tulee tarvittaessa suhtautua kriittisesti. On olemassa taloudellisia, fyysisiä ja muitakin realiteetteja jotka on välttämätöntä ottaa huomioon päätöksenteossa. Toisaalta politiikassa on kyse myös luovuudesta, eli siitä, että keksitään uusia asioita ja voidaan löytää ratkaisuja tilanteisiin, jotka eivät aivan vielä ole käsillä.
Maahanmuutto koskettaa monia asioita
Purra on laaja-alainen yleispoliitikko, joka on myös seurausta koulutustaustasta sekä aiemmasta työstä perussuomalaisten poliittisena suunnittelijana. Poliitikon on oltava ajassa kiinni, joten tämänhetkisessä tilanteessa Purran keskeiset poliittiset tavoitteet liittyvät Suomelle haitallisen maahanmuuton torjumiseen ja kestävään talouspolitiikkaan.
– Maahanmuutto koskettaa monia asioita. Kysymys ei ole yksistään Suomen turvapaikkapolitiikasta tai rajapolitiikasta vaan kaikki liittyy kaikkeen. Tästä pääsemme talouteen, eli siihen, mihin verovarat käytetään ja minkä verran veroja kerätään. Mielestäni suomalaisten verovarat on käytettävä suomalaisten hyväksi. Kaikki tämä liittyy oleellisesti siihen, miten tavalliset työssäkäyvät ihmiset tulevat toimeen ja millainen ostovoima heillä on, Purra sanoo.
Purra korostaa, että hänelle tärkeää on sisäinen solidaarisuus, eli heikoimmista huolehtiminen ja yhteiskunnan turvaverkkojen varmistaminen. Tähän liittyen hän haluaa tehostaa verovarojen käyttöä ja olisi valmis tarkentamaan julkisen sektorin tehtäviä, koska käytössä olevat resurssit ovat rajalliset.
”Luomme painetta hallitusta kohtaan”
Perussuomalaiset on aloittanut eduskunnan syysistuntokauden suurimpana oppositiopuolueena. Purra katsoo, että perussuomalaiset voi käyttää merkittävää puhevaltaa, johon kuuluu epäkohtien pitäminen esillä ja perussuomalaisen vaihtoehdon tarjoaminen.
– Perussuomalaiset voi vahvasti vaikuttaa puheella. Jo nyt perussuomalaiset ohjaa monella sektorilla yhteiskunnallista poliittista keskustelua. Sitä kautta voimme myös lisätä äänestäjien tietoisuutta ja nostaa keskusteluun asioita, joista valtamedia tai muut puolueet haluaisivat ehkä olla hiljaa.
– Tätä kautta voimme luoda painetta hallitusta kohtaan. Toisaalta, perussuomalaisten kannatus on nyt niin korkealla, että se jo itsessään luo painetta hallitukselle.
Esityksiä asioiden parantamiseksi
Oppositiopolitiikassa piilee myös riskejä. Purra korostaa itsereflektion merkitystä eduskuntatyössä.
– Hallitus näyttää olevan monessa asiassa niin hakoteillä, että oppositiopolitiikasta voi tulla meille jopa liian helppoa. Toivoisin, että perussuomalaiset eduskuntaryhmänä voisi esittää isompia asiakokonaisuuksia, joissa mukana ei ole pelkkää kritiikkiä vaan myös perusteltu esitys siitä, miten asiat voisi tehdä paremmin. Meillä on iso eduskuntaryhmä, jonka monipuolinen asiantuntemus voidaan tässä yhdistää.
Purralla itsellään on jo pöytälaatikossa useampia ideoita lakialoitteisiin ja puheenvuoroihin. Kansanedustaja on myös eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja.
– Se tulee viemään paljon aikaa eduskuntatyössä. Samalla hallintovaliokunta on minulle henkilökohtaisesti pääasiallinen paikka vaikuttaa. Hallintovaliokuntaan kuuluvat muun muassa maahanmuuttoasiat.
Somekupla kannattaa joskus rikkoa
Purra katsoo, että perussuomalaisten menestys perustuu vahvasti myös siihen, että perussuomalaisilla on suora yhteys omaan äänestäjäkuntaan. Purra pitää itsekin aktiivisesti yhteyttä kansalaisiin, enimmäkseen sosiaalisen median kautta, mutta myös kasvotusten.
– Yhteydenpito on jatkuvaa. Olen saavutettavissa sähköpostitse ja somessa. Vastaanotan joka päivä useita kymmeniä yhteydenottoja, joita tulee myös muilta kuin omilta äänestäjiltäni. Lisäksi pyrin kiertämään paljon eri tilaisuuksissa tapaamassa ihmisiä.
– Someriitelyyn en kuitenkaan halua lähteä mukaan enkä vastailla trolliviesteihin. Siihen ei ole aikaa eikä energiaa. Kuitenkin pyrin vastaamaan kaikkiin asiallisiin viesteihin ja kysymyksiin, myös silloin kun joku on kanssani eri mieltä, Purra kertoo.
Purra sanoo, että keskusteluista saa usein hyviä uusia näkökulmia. Hän kannustaakin jokaista välillä poistumaan oman somekuplan ulkopuolelle.
– Ikinä ei pitäisi jäädä siihen tilanteeseen, että kaikki ympärillä olevat ovat asioista aina samaa mieltä. Pyrin itse siihen, että en vastaanota viestejä vain perussuomalaisilta, vaan toimin myös päinvastaiseen suuntaan. Keskustelen ja kommentoin hyvin paljon myös niiden ihmisten kanssa, jotka ovat kanssani eri mieltä.
Hallitusohjelma jää puolitiehen
Purra on useaan otteeseen antanut kritiikkiä pääministeri Antti Rinteen johtaman hallituksen ohjelmalle. Nyt Purra tarkentaa, että kritiikki kohdistuu pitkälti ohjelman toteuttamiseen ja rahoituspohjaan.
– Hallitusohjelmassa on toki paljonkin hyvää. Ongelmana on se, että uudistukset näyttävät jäävän puolitiehen. Se johtuu varmaankin siitä, että ohjelman taustalla ei ole järkevää kokonaiskertomusta. Talouden realiteetit tulevat myös aina rajoittamaan hallituksen toimia, riippumatta siitä, mitkä puolueet hallituksessa ovat.
– Hoitajamitoitukseen on luvattu puuttua, sote aiotaan saada maaliin ja monia muita asioita on luvattu tehdä. Kuitenkaan mielestäni se ei ole optimaalista, että pelkästään eri sektoreille lisätään rahoitusta, vaan pitäisi myös muokata järjestelmää siinä ympärillä ja miettiä toimenpiteiden vaikuttavuutta, Purra painottaa.
Purra toteaa, että vasemmistopuolueilla on usein taipumus olla tyytyväinen itseensä siitä, jos vain yksinomaan siirretään lisää rahaa jonnekin.
– Arvostan toki esimerkiksi koulutukseen kohdistettuja lisärahoja, jotka tosin ovat säälittävän pieniä verrattuna ennen vaaleja annettuihin lupauksiin. Rahat eivät myöskään riittävästi kohdistu sinne, missä niistä olisi eniten hyötyä, eli opetukseen peruskoulutasolle.
Suomi tarvitsee veronmaksajia
Purra sanoo, että hallituksen tulisi nyt huolehtia vastuullisesta talouspolitiikasta tilanteessa, jossa talouskasvu on hidastumassa ja myös maailmantalouden epävarmuuden kasvamisesta on nähty merkkejä.
– Kansainvälisen talouden luisu ja sen myötä yritysten kilpailukyvyn heikkeneminen ja lisääntyvä työttömyys on Suomelle uhkakuva, joka on otettava vakavasti. Meillä on jo aiempia haasteita kuten kestävyysvaje, eli julkisten menojen paisuminen väestön ikääntymisen takia.
Hallitus liputtaa voimakkaasti työperäisen maahanmuuton puolesta. Viimeksi asian lausui ääneen valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.), jonka mukaan väestön ikääntymistä ja alhaista syntyvyyttä tulisi paikata työperäisellä maahanmuutolla.
Purra torjuu Lintilän väitteen.
– Kestävyysvajetta tai muitakaan julkisen talouden haasteita ei voi korjata työperäisellä maahanmuutolla, koska halpatyömarkkinoille kohdistuva maahanmuutto on vain rasite veronmaksajalle. Matalapalkka-aloille työskentelemään saapuvien maahanmuuttajien työllisyysaste laskee muutamassa vuodessa kantaväestön työllisyysasteen alle. Korkeakoulutettuja osaajia vastaan minulla ei tietenkään ole mitään. Sellaisia meille tulee kuitenkin hyvin vähän.
Hallitus nitkuttelee, vaikka kannatus sulaa
Tuoreimpien kannatusmittausten mukaan perussuomalaiset on kirkkaasti Suomen suosituin puolue 20,6 prosentin kannatuksella. Hallituspuolueista keskustan kannatus on laskenut jo 11,6 prosenttiin. Myös vihreiden kannatus on hieman laskussa, vaikka puolue onkin vielä keskustaa suositumpi.
Purra arvioi, että hallitus tulee nitkuttelemaan eteenpäin vielä pitkään, vaikka hallituspuolueiden kannatus sulaa ja sisäiset erimielisyydet kasvavat.
– Keskustalla tuskin on muuta vaihtoehtoa kuin pysyä hallituksessa, ainakaan uusiin vaaleihin keskustalla ei liene halua lähteä tässä tilanteessa. Keskustan osalta kyse onkin vain poliittisesta pelistä, kun puolue on ilmoittanut hallitusohjelman noudattamisen olevan edellytys hallituksessa mukana olemiselle.
– Usein on kuitenkin nähty, että kun vihreät ja vasemmistoliitto ovat mukana hallituksessa, niin nämä puolueet eivät jaksa olla mukana loppuun asti, joten nähtäväksi jää. Helppoa ei tule olemaan. Maahanmuutostakin saattaa tulla repivä teema hallituksen sisälle, Purra arvelee.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Mika Lintilä oppositiopolitiikka hoitajamitoitus rahoitus veronmaksajat Some Sisäinen solidaarisuus Riikka Purra Hallitusohjelma Kestävyysvaje Talouspolitiikka perussuomalaiset hallitus Keskusta työllisyys koulutus sote maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: ”Sisäministerin ja hallituksen ääriliberaali maahanmuuttolinja täysin irti todellisuudesta”

Purra vaatii sote-uudistukselta priorisointia ”Meidän verorahamme, hyvinvointijärjestelmämme ja meidän sotemme on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille”

Purra ja Immonen: Hallitusohjelman maahanmuuttolinjaukset vahingollisia niin työmarkkinoiden kuin kestävyydenkin suhteen

EU:n puheenjohtajuuskauden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa käsittelevä kokous alkoi – Purra: Turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan toimimattomuus riskeeraa koko EU:n tulevaisuuden

EU-jäsenvaltioiden parlamentaarikot keskustelivat Eduskunnassa maahanmuuttopolitiikasta – Purra: ”Selvästi kuultavissa, että nyt on siirrytty kriittisempään ja realistisempaan suuntaan”

Hallitukselta ei aitoja työllisyystoimia – Purra: ”Sinne tänne viskeltyjä miljoonia, joihin voidaan vedota, kun joku kysyy, mitä olette tehneet”

Eurostat: Ruotsin työttömyys nousussa – työttömyysaste huonompi kuin Suomessa

Kymmenet tuhannet hoitajat lähteneet ja lähdössä alalta – Purra: Työperäinen maahanmuutto ei ole ratkaisu
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








