

PS ARKISTO
Purra Ylen A-studiossa: EU:n ja Turkin neuvoteltava rajalla olevista siirtolaisista uudestaan – ”EU-valtiot eivät halua ottaa näitä ihmisiä vastaan”
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Riikka Purra muistutti eilen A-studiossa, että vaikka Turkki onkin avannut rajan Eurooppaan, Turkin ja EU:n välinen sopimus pakolaisista on edelleen voimassa. – EU:n on nyt tärkeintä saada sopimus uudelleen toimivaksi. Siitä me maksamme. Turkki on edelleen turvallinen maa, joten Turkissa olevat ihmiset voivat hakea turvapaikkaa myös Turkista.
Turkki on avannut Kreikan vastaisen rajansa ja tuhannet pakolaiset odottavat pääsyä Eurooppaan. Ylen A-studiossa keskusteltiin eilen illalla, mitä EU:n pitäisi tehdä. Ohjelmassa vieraina olivat perussuomalaisten 1. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Riikka Purra sekä kansanedustaja Emma Kari (vihr.).
Rajalla jopa meksikolaisia
Eri arvioiden mukaan Turkin ja Kreikan rajalle on kokoontunut tuhansia, ehkä jopa satatuhatta ihmistä. Purran mukaan kyseessä ovat niin sanotut sekoittuneet virrat.
– Se tarkoittaa, että siellä joukossa on esimerkiksi Syyriasta tulevia, sotaa ja vainoa pakenevia ihmisiä, mutta hyvin paljon myös muita. Tiedetään, että rajoille on pakkautunut myös paljon Turkissa jo useamman vuoden asuneita afgaaneja. Lisäksi olemme lukeneet lehdistä, että siellä on myös bangladeshilaisia, meksikolaisia, somaleja ja niin edelleen. Osalla, mutta ei kaikilla, on halu hakea turvapaikkaa.
Hän jatkoi, ettei raja-alueella voida tällä hetkellä määrittää, kuka tarvitsee turvapaikan ja kuka ei.
– Kreikka tällä hetkellä suojaa omaa aluettaan, eli toimii hyvin eri tavalla kuin vuonna 2015. Toisaalta myös tilanne Euroopassa on muutenkin erilainen. Tiedämme, että monella maalla on käynnissä väliaikaiset rajatarkastukset. Toisaalta myös komission, parlamentin ja neuvoston puheenjohtajilta on tullut hyvin erilaista viestiä kuin 2015. Nimenomaan on haluttu tukea Kreikkaa tässä toiminnassa.
Suomalaisetkin lomailevat Turkissa
Emma Karin mukaan ihmisille pitää antaa mahdollisuus turvapaikkamenettelyyn. Purran mielestä arvio turvapaikasta tulisi tehdä yleisesti aina turvapaikkamenettelyssä.
– Valitettavasti me tiedämme, että EU:n alueelle ja varsinkin pohjoismaihin tulevilla ihmisillä on taipumus jäädä maahan, saa ihminen kansainvälistä suojelua vai ei. Esimerkiksi tällä hetkellä hallitus on tekemässä sellaista muutosta maahanmuuttopolitiikkaamme, että se edelleen tulee helpottamaan ja lisäämään maahan jäämistä.
Kreikka on ilmoittanut, ettei se aio ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia ainakaan kuukauteen. Purra muistutti, että Turkki on turvallinen maa, jossa suomalaisetkin käyvät lomailemassa.
– Ensinnäkin: ihmiset voivat hakea turvapaikkaa Turkista. Toisekseen, edelleen on voimassa Turkin ja EU:n välinen sopimus. Se, että sitä on romutettu yksipuolisella ilmoituksella, on sitten toinen asia. Totta kai EU:n on tärkeintä saada tämä sopimus uudelleen toimivaksi. Siitä me maksamme.
Emma Karin mukaan muiden EU-maiden pitäisi auttaa Kreikkaa, jotta muut EU-jäsenvaltiot voisivat auttaa turvapaikkahakemusten käsittelyssä.
Sisäiset siirrot eivät ole ratkaisu
Syyrian Idlibissä on noin miljoona ihmistä, jotka mahdollisesti ovat jossain vaiheessa pyrkimässä rajan yli Turkkiin, minkä lisäksi Kreikan ja Italian leireillä on tuhansia ihmisiä.
Purran mukaan EU:n pitäisi siirtää kaikki sisäisiin siirtoihin ja kotouttamiseen menevät varat näille leireille.
– Eli että esimerkiksi Kreikan leireillä olot saadaan sellaisiksi, että siellä pystyy olemaan. Yksinkertaiset asiat, kuten majoitus ja hygienia pitäisi saada toimimaan.
Purra arvioi, että vihreiden Kari viittasi muiden EU-maiden auttamisella ihmisten sisäisiin siirtoihin.
– Itse en lainkaan usko, että siirrot olisivat minkäänlainen ratkaisu konflikteihin, joista ihmisiä tulee, puhumattakaan laajemmin ajatellen siirtolaispaineen takana olevia globaaleja ongelmia.
A-Studion juontaja kysyi, mikä olisi pitkän ajan ratkaisu leireillä oleville ihmisille.
– Kansainvälinen suojelu voidaan sopimusten nojalla myös lakkauttaa, kun alkuperäinen tilanne, jonka takia suojeluasema on saatu, lakkaa. Totta kai me toivomme, että konflikti saadaan jossain vaiheessa ratkaistua ja ihmisillä on mahdollisuus palata omaan kotiin. Yleensä ihmiset haluavat palata kotiin, Purra sanoi.
Vihreiden Karin mukaan nimenomaan EU:n pitäisi kantaa suurempi vastuu maailman hädänalaisista, esimerkiksi kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.
Vain muutama maa taakanjakana
Turkin ja EU:n välisen sopimuksen mukaan Turkki pitää siirtolaiset maassa ja ottaa heitä jopa takaisin Kreikasta. Vastineeksi EU rahoittaa Turkin pakolaistoimintaa. Sopimuksen hinta oli kuusi miljardia, josta Turkki on saanut alle puolet.
Purran mukaan EU:n ja Turkin tehtävänä on keskenään neuvotella jatkosta, eli mitä tehdään ja minkälaisilla summilla.
– Moraaliselta kannalta tarkastellen tällainen kaupankäynti asioista ei ehkä ole oikein. Silti se on täyttä totta kansainvälisessä politiikassa. EU-valtiot eivät halua ottaa näitä ihmisiä vastaan. Juuri siitä syystä EU:ssa ei ole yhtenäistä turvapaikkapolitiikkaa, ei taakanjakomekanismia eikä pysyvää järjestelyä. Silloin kun taakkaa jaetaan, on vain muutama maa, jotka ottavat ihmisiä vastaan. Suomi yleensä aina mukana, mutta parempaakaan ratkaisua ei ole.
– Me (perussuomalaiset) olemme ohjelmissamme myös linjanneet, että jos onnistumme saamaan humanitaarisen maahantulon Suomeen loppumaan, olemme valmiita resursoimaan enemmän siellä paikan päällä auttamiseen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- turvallinen maa siirtolaisvyöry vetovoimatekijät Kansainvälinen suojelu Pohjoismaat Maahanmuuttopolitiikka Riikka Purra Emma Kari Eurooppa Turkki vihreät perussuomalaiset hallitus Kreikka EU
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Packalén MTV:n uutisaamussa: Terroristijärjestöjen tukeminen kiellettävä – ”Jos Idlib kaatuu, Turkki ei tule ottamaan näitä jihadisteja itselleen”

PS haluaa tuntuvia tiukennuksia kansalaisuuslakiin: ”Somali saa helpommin kansalaisuuden kuin suomalainen Ahvenanmaalta kotipaikkaoikeuden”

Antikainen: Rajat suljettava ennen uutta turvapaikanhakija-aaltoa

Uusi siirtolaiskriisi uhkaa – perussuomalaisten Halla-aho ja Purra: Näin Suomen pitää toimia

Huhtasaari: EU:n harkittava pakotteita Turkkia vastaan

DN: Turkin armeija mukana rahtaamassa pakolaisia Kreikkaan

Tutkimus: Lähes puolet arabinuorista haaveilee siirtolaisuudesta – Eurooppaan kohdistuva paine on valtava

Ohisaloa hiillostettiin Kreikka-lausunnosta – pyöritteli päätään ja viittasi kansainvälisiin sopimuksiin, mutta ei vastannut kysymykseen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








