
MATTI MATIKAINEN
Purran budjettiehdotus vakauttaa velkasuhteen: kiintiöpakolaisten vastaanottaminen loppuu, kehitysavusta leikataan ja eduskunnan joululahjarahat ovat muisto vain
Valtiovarainministeri Riikka Purran ehdotus vuoden 2026 budjetiksi on selkeä ja hyvin perusteltu. Toissijaisista menoista luovutaan, jotta Suomi saadaan taas nousuun. Se on välttämätöntä myös valtion velkakierteen katkaisemiseksi.
Valtiovarainministeriön vuoden 2026 budjettiehdotuksen keskeinen sisältö on valtion velkasuhteen vakauttaminen. Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan aikaisemmat toimet eivät enää riitä ja lisäsäästöt ovat välttämättömiä erityisesti maamme luottoluokituksen laskun vuoksi. Jossain vaiheessa valtion korkomenotkin kasvavat.
– Itse koen, että valtiovarainministerinä tässä tilanteessa, kun näyttää siltä, että me emme ole tähän tavoitteeseen pääsemässä, ja vastaavasti muutama viikko sitten luottoluokittaja Fitch laski luottoluokitustamme – kuten osasin jo valitettavasti odottaa – niin koen voimakkaasti, että tässä tilanteessa minulla ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin tuoda sellainen esitys ja ehdotus, jossa ehdotetaan myös lisätoimia, jotta näytetään siltä, että tavoittelemme velkasuhteen vakauttamista, Purra perustelee. Hän puhui tänään tiedotustilaisuudessa esittäen ehdotuksensa valtion 2026 budjetiksi.
– Mutta kuten sanoin, ja vielä haluan korostaa, tämä on valtiovarainministerin ehdotus ja toimet ovat siis omia ehdotuksia.
Miljardin lisäsopeutuksessa ei mukana veronkiristyksiä
Hallitus on jo aiemmin tehnyt päätöksiä noin 10 miljardin sopeutustoimista, jotka sisältävät suoria menosäästöjä, joita on pitkin matkaa tehty lisää. Myös veronkiristyksiä on toteutettu ja sen lisäksi rakenteellisia uudistuksia, ja työmarkkinatoimia.
Uudistusten vaikutukset eivät suhdanteista johtuen vielä näy, mutta ne eivät mihinkään ole kadonneet, vaan ne tulevat hyödyttämään tätä maata ja tätä kansantaloutta tulevina vuosina, valtiovarainministeri Purra huomauttaa.
– Velkasuhteen vakauttamiseen kokonaisuus ei ole riittävä, joten kuten alussa sanoin, niin tämä yhden miljardin euron lisäsopeutus vaikuttaa hyvin, perustellulta. Tässä ehdotuksessa, jota teille esittelen, uusia sopeutustoimia on ensi vuodelle noin 0,9 miljardia, joka nousee miljardiin vuoden 2027 tasossa. Kaikki ovat menoleikkauksia, ei veronkiristyksiä.
Toissijaiset menot leikkuriin
Hallitus on jo tehnyt merkittävät säästöt kehitysyhteistyöhön, mutta edelleenkin Purran mukaan pitää tehdä toimia toissijaisiin menoihin. Siis niihin, jotka eivät kuulu valtion ydintehtäviin.
– Se että me tällaisessa talouden tilanteessa, tällaisten sopeutustarpeiden keskellä, maksamme merkittävästi kehitysapua, niin mielestäni tätä osuutta pitää vielä kyetä tarkastelemaan.
– Valtionavustukset, rahoitusosuuksien puolella, järjestöavustusten leikkaus, nämä ovat tietenkin sellaisia, mihin me olemme kohdistaneet jo toimia, nämä eivät ole sinällään uusia, mutta hieman lisää tarvitaan.
– Vastaavasti OKM, valtionavustusten puolelle, taide, kulttuuri, liikuntapaikat, kuntien peruspalveluiden, valtionosuuden, yliopiston indeksin jäädytys, vapaa sivistystyö ja kirkkojen rahoitukseen, kirkollisveron tuoton kasvua vastaavasti.
– Kotouttamiseen ja maahanmuuttoon, edelleen kotouttamiseen kohdistetaan säästöjä, niin että kunnille ja hyvinvointialueille kotoutumiskorvaukset lakkautetaan. Ja kiintiöpakolaisten vastaanottaminen loppuu. Eli tuosta 500:sta, johon se on hallitusohjelmakirjausten perusteella jo laskettu, niin mennään nollaan.
Tarkempi listaus VM:n leikkausehdotuksista löytyy täältä.
Alijäämä 9,9 miljardia
Vuoden 2026 budjettiehdotuksen määrärahojen loppusumma on 89,6 miljardia euroa. Se on 0,5 miljardia euroa vähemmän kuin vuodelle 2025 on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisäbudjetti). Valtionvelan korkomenoiksi arvioidaan 3,2 miljardia euroa, mikä on 0,2 miljardia enemmän kuin tälle vuodelle on budjetoitu (mukaan lukien toinen lisäbudjetti).
Valtiovarainministeriön budjettiehdotus on 9,9 miljardia euroa alijäämäinen, kun huomioidaan, että Valtion asuntorahaston jäljellä olevan kassan tulouttaminen valtion budjettiin ei vähennä valtion ja julkisen talouden velkaantumista. Tämä on noin 3,3 miljardia euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Jos huomioidaan kertaluonteinen tuloutus Valtion asuntorahastosta, alijäämä on 7,6 miljardia euroa.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Valtiovarainministeri Purran budjettiehdotuksessa 0,9 miljardin leikkaukset toissijaisiin menoihin – Opetushallitusta esitetään lakkautettavaksi
Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää: Kiintiöpakolaisten ottaminen Suomeen lopetetaan kokonaan, kotoutumisesta leikataan kunnilta ja hyvinvointialueilta
Artikkeliin liittyvät aiheet
- budjetin alijäämä VM:n budjettiehdotus menosopeutus toissijaiset menot budjetti 2026 velkasuhteen vakauttaminen kiintiöpakolaiset Riikka Purra Säästöt Luottoluokitus leikkaukset maahanmuutto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Valtiovarainministeri Purran budjettiehdotuksessa 0,9 miljardin leikkaukset toissijaisiin menoihin – Opetushallitusta esitetään lakkautettavaksi
Valtiovarainministeri Riikka Purra kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa pääkohdat ehdotuksestaan valtion budjetiksi vuodelle 2026. Uusia sopeutustoimia on ehdotuksessa ensi vuodelle noin 0,9 miljardia euroa. Veronkorotuksia ei kuitenkaan esitetä, sillä Purran ehdotuksessa kaikki sopeutukset ovat toissijaisiin kohteisiin kohdistuvia menoleikkauksia.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää: Kiintiöpakolaisten ottaminen Suomeen lopetetaan kokonaan, kotoutumisesta leikataan kunnilta ja hyvinvointialueilta
Valtiovarainministerin ehdotus valtion vuoden 2026 budjetiksi hillitsee julkisen talouden velkaantumista hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Tuoreeseen budjettiehdotukseen ei sisälly veronkiristyksiä, vaan sen sijaan ehdotuksessa on mukana toissijaisiin menoihin, kuten esimerkiksi maahanmuuton kuluihin kohdistuvia leikkauksia kaikkiaan 0,9 miljardia euroa.

VM:n budjettiehdotus valmistuu tänään: Sosiaaliturvaan ei kosketa, toissijaisista menoista säästetään
Valtiovarainministeriön sisäiset budjettineuvottelut ovat jatkuneet Espoossa ja niiden tuloksista kerrotaan tarkemmin vielä tänään illansuussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra kommentoi neuvottelujen kulkua lounastauolla.

Valtiovarainministeri Riikka Purra uusista säästöistä: ”Kehitysapu ei kuulu valtion ydintehtäviin”
Valtion vuoden 2026 tulo- ja menoarvion valmistelu on meneillään valtiovarainministeriön sisäisissä budjettineuvotteluissa. Tavoitteena on löytää myös miljardin lisäsäästöt. Neuvotteluja johtava valtiovarainministeri Riikka Purra sanoi aamulla ennen neuvottelujen alkamista, että vielä löytyy leikattavaa, "jota suomalaisen veronmaksajan ei välttämättä tarvitse lainan takaisinmaksun kautta kustantaa".
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








