Pysyvän oleskeluluvan ehdot kiristyvät loppiaisen jälkeen

Tasavallan presidentti vahvisti joulun alla ulkomaalaislain muutokset joiden myötä pysyvän oleskeluluvan edellytyksiä kiristetään. Muutokset tulevat voimaan loppiaisen jälkeen 8.1. 2026.

– Hallitusohjelman mukaisesti hakijalta tullaan edellyttämään yhteiskunnan sääntöjen noudattamista, työntekoa ja kielen opiskelua, tiivistää lakimuutokset sisäministeri Mari Rantanen.

Kielitaitoa ja työhaluja vaaditaan

Pysyvän oleskeluluvan myöntämiseksi vaadittava yhtäjaksoinen oleskeluaika pitenee neljästä kuuteen vuoteen. Kuuden vuoden oleskelun jälkeen pysyvän oleskeluluvan voi pääsääntöisesti saada hakija, jolla on tyydyttävä suomen tai ruotsin kielen taito ja kahden vuoden työhistoria.

Jos ulkomaalainen on tuomittu ehdottomaan vankeusrangaistukseen, yhtäjaksoinen luvallinen oleskeluaika katkeaa ja sen laskeminen alkaa alusta sitten, kun rangaistus on kokonaan suoritettu.

Velvoitteita lisää

Pysyvän oleskeluluvan voi yhä saada neljän vuoden oleskelun jälkeen, jos yksi kolmesta lisäedellytyksestä täyttyy. Nämä ovat 40 000 euron vuositulot, Suomessa tunnustettu ylempi korkeakoulututkinto tai jatkotutkinto yhdessä kahden vuoden työhistorian kanssa sekä erityisen hyvä suomen tai ruotsin kielen taito yhdessä kolmen vuoden työhistorian kanssa.

Työhistoriaa kerryttäneeltä hakijalta edellytetään lisäksi, että hän on turvautunut työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen enintään kolmen kuukauden ajan.

Hakija voi saada pysyvän oleskeluluvan ilman vuosissa laskettavaa oleskeluaikaa, jos hän on suorittanut Suomessa ylemmän korkeakoulututkinnon, jatkotutkinnon tai yliopistossa alemman korkeakoulututkinnon. Tällöin vaaditaan myös tietyn tasoista suomen tai ruotsin kielen taitoa.

Maahanmuuttajan oma vastuu kasvaa

Pysyvän oleskeluluvan ehtojen kiristyksillä tavoitteena on lisätä maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan ja muuttamalla järjestelmää velvoittavaksi.

– Pysyvän oleskeluluvan edellytyksenä olisi onnistunut kotoutuminen. Hallitusohjelman tavoitteena on kannustaa maahan muuttaneita suomalaisen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen, työntekoon ja kielen opiskeluun, toteaa sisäministeri Rantanen.