LEHTIKUVA
Euroopassa yhä useampi haluaa enemmän kansallista päätösvaltaa valtioiden omien rajojen valvontaan. Taustalla loistaa epäluottamus EU:n yhteiseen maahanmuuttopolitiikkaan ja erimielisyydet vastuunjaosta. Näin vastasivat kansalaiset 23 jäsenmaassa tehtyyn kyselyyn, kertoo Politico-verkkomedia.
Kyselyyn vastanneista 71 prosenttia katsoo, että EU:n tulisi antaa jäsenmaille huomattavasti enemmän valtaa omien rajojensa hallintaan. Näin hallitsematonta maahanmuuttoa voitaisiin kontrolloida tehokkaammin. Kysely tehtiin 23 jäsenmaassa ja siihen vastasi yli 11 700 ihmistä.
Tulokset heijastavat Politicon mukaan EU:n ikiaikaista ongelmaa. Maahanmuuttopolitiikka on ollut vuosia riitojen kohteena, ja jäsenmaat ovat selkeän erimielisiä siitä, miten vastuu tulijoista ylipäänsä pitäisi jakaa.
Kansallisen rajavalvonnan lisääminen uhkaa Schengen-aluetta, joka perustuu vapaaseen liikkumiseen ilman sisärajatarkastuksia. Rajatarkastukset saa palauttaa vain tilapäisesti, vakavan uhan vuoksi.
Käytännössä näin ei kuitenkaan aina tapahdu. Vuodesta 2025 lähtien 12 EU-maata on ottanut käyttöön väliaikaisia rajatarkastuksia, joista suurin osa on perustellut päätöstä maahanmuutolla. Joissakin maissa tarkastukset ovat jatkuneet lähes katkeamatta useiden vuosien ajan.
EU:n maahanmuuttokeskustelua varjostaa edelleen vankasti kysymys jaetusta vastuusta. Italia ja Kreikka kantavat suurimman taakan saapuvista maahanmuuttajista, kun taas Suomi ja muut pohjoiset maat kohtaavat todellisuuden myöhemmin. Riippuen juurikin tulijoiden vapaasta liikkumisesta unionin alueella.
Kyselyn tulokset osoittavat, että paine muutoksiin kasvaa. Eurooppalaiset haluavat näkyviä ratkaisuja, ja kansallisen rajavalvonnan vahvistaminen nähdään monissa maissa nopeimpana keinona. Samalla vaakalaudalla on toki yksi EU:n keskeisimmistä saavutuksista eli vapaa liikkuminen.
Eurooppalaiset tahtovat palauttaa vastuun rajaturvallisuudesta jäsenvaltioille, paljastaa tuore kysely.
— Sebastian Tynkkynen MEP 🇫🇮 (@SebastianTyne) January 31, 2026
Eipä ole ihme, niin sen kuuluisikin olla.
Jos jokin maa ei tahdo ottaa rikollisia maahansa lorvimaan kauppakeskuksiin veronmaksajien rahoilla, siihen pitää olla maalla… pic.twitter.com/cM5OmfJSjy
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
