

PS ARKISTO
Ranne: Hallitus ja kokoomus kuutamolla kuntataloudesta
Kansanedustaja Lulu Ranne kiinnitti maanantain (7.6.) Yle Svenskan vaalidebatissa huomiota siihen, että muut puolueet lupaavat enemmän ja parempia palveluita kaikille kuntalaisille ilman minkäänlaista realistista rahoitussuunnitelmaa. Sama lupailu on jatkunut kaikissa debateissa pitkin viikkoa.
– Kaikki puhuvat patenttilääkkeestä eli kasvusta, ja haluavat kuntiin lisää yrityksiä ja työpaikkoja. Kasvu se kaiken maksaa – kukaan vain ei kerro miten se kasvu, jolla kaikki lisähyvä maksetaan, saadaan aikaiseksi. Sellaista kasvua ei tule tapahtumaan, Lulu Ranne sanoo.
– Kuntien kasvumantra on jatkunut jo neljännesvuosisadan, ja mikä on tulos? Kunnat ovat investoineet kuvitellun kasvun tavoitteluun, jonka seurauksena niiden velka ja sen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut vuosittain. Se oli vuonna 2020 jo 26 miljardia ja 11 %:ia BKT:sta. Kuntasektori on tehnyt vuodesta 1997 lähtien alijäämää joka vuosi, paitsi 2000 ja 2020. Vuosikatteet eivät riitä edes poistoihin, nettoinvestoinneista puhumattakaan.
Kasvu osuu vain muutamaan kuntaan
Ranne toteaa surkean tosiasian olevan, että jatkossa suurin osa kunnista ei pysty millään toimilla, ei verottamalla, ei kasvustrategioilla tai -investoinneilla, kattamaan edes nykyisiä kokonaismenojaan, puhumattakaan puolueiden vaaliohjelmien lisärahoitustarpeista.
Sen sijaan kunnat velkaantuvat jatkossa noin 2 miljardia euroa vuodessa.
– Yritykset seuraavat missä on työvoimaa sekä synergioita ja logistiikka toimii, ei siinä kaavoitus ja paikallinen kehitysyhtiö paljoa auta. Suomessa on 19 maakuntaa. 80 % yrityskannasta on 9 maakunnassa, ja 70 % uusista yrityksistä ja yrityksien lukumäärän nettokasvusta syntyy 7 maakuntaan. Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi vievät puolet kasvusta, ja sielläkin kasvu osuu vain muutamaan kuntaan, joilla on riittävä kriittinen massa ja sen suoma vetovoima.
Ainakin kaksi kolmasosaa putoamassa kyydistä
Ranteen mukaan iso kuva on, että ainakin kaksi kolmasosaa Suomesta on putoamassa kokonaan kyydistä. Pääosa kunnista sijaitsee suuralueilla, joiden kantokyky ei millään aluejako- tai hallintorakennemuutoksilla riitä kaikkien lakisääteisten palveluiden tuottamiseen ylipäätään, saati kaikille tasapuolisesti.
– On täysin vastuutonta luvata lisää hyvää kaikille, ja kannustaa kuntia tavoittelemaan kasvua laskun maksamiseksi. Näin kunnat ajetaan vain syvemmälle velkasuohon.
– Sitä laskua ei kuittaa kasvu, ei valtio, eikä sote-uudistus. Veronkorotusten tie on kuljettu loppuun, eivätkä mitkään lisäverot muutenkaan riittäisi paisuvien menojen maksamiseen. Pienillä kunnilla merkittävien säästöjen tekeminen on jo nyt äärimmäisen vaikeaa. Mikäli sote-uudistus toteutuu, tulee säästöjen tekeminen olemaan lähes mahdotonta. Näiden kuntien tehtäviä on pakko alkaa laittaa tärkeysjärjestykseen ja niitä on karsittava myös valtion toimesta sekä hoidettava alueellisena yhteistyönä, Ranne sanoo.
Asiat tärkeysjärjestykseen
Perussuomalaisten ratkaisussa ainoa mahdollisuus turvata elintärkeät peruspalvelut on lähteä supistamaan ja tehostamaan julkista sektoria kokonaisuudessaan, sisältäen myös paikallishallinnon.
Olemassa olevat panokset on siirrettävä sinne, missä niitä oikeasti tarvitaan: esimerkiksi lastensuojeluun, perheiden tukeen, varhaiskasvatukseen, perusopetukseen, ikäihmisten terveyden ja toimintakyvyn tukemiseen.
– Tuhlaamisen vastakohta ei ole palveluiden laadun ja määrän leikkaaminen, vaan hukan poistaminen. Lähes kaikkien kuntien ainoa varma rahalähde on vähentää tarpeetonta rahankäyttöä. Se tapahtuu laittamalla tehtävät, menot ja investoinnit tärkeysjärjestykseen, ja poistamalla hukka ja toissijainen toiminta. Joka väittää, että kunnat toimivat jo nyt optimaalisesti ja tuottavat vain lakisääteisiä palveluja, puhuu vastoin parempaa tietoaan.
– Tehostaminen ja tärkeysjärjestykseen laittaminen ei ole leikkaamista heikoimmilta, vaan nimenomaan heidän palveluidensa turvaamista, Ranne painottaa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- tehostaminen tärkeysjärjestys palvelut Yritykset Lulu Ranne Kunnat Velkaantuminen perussuomalaiset talous
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten keskeinen tavoite on käyttää viisaasti veronmaksajien rahoja: ”Menojen priorisointi ja maltillinen verotus hyödyttävät sekä työntekijöitä että yrittäjiä”

Halla-aho: Kunnat eivät ole maailmanparannuskoneistoja, joissa leikitään veronmaksajien rahoilla – ”Turhat menot karsittava pois – asiat on pantava tärkeysjärjestykseen”

Ranne: Muut puolueet irrallaan kuntatalouden tosiasioista

Sote-uudistuksesta tulossa jättilasku veronmaksajille, Saarikon vaalipaniikki kasvaa – Purra: ”Huippukallis himmeli on keskustan oma luomus”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








