

PS ARKISTO
Ranne: Hallitus marssi korkoansaan Visa vinkuen
Valtion vuoden 2023 talousarvion lähetekeskustelu alkoi eduskunnassa eilen. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Lulu Ranne varoittaa hallitusta velkaantumisen korkoriskistä.
– Jatkuva velkaantuminen yhdessä nopeasti kasvavien korkomenojen ja olemattoman talouskasvun kanssa johtaa pian tilanteen riistäytymiseen käsistä, Lulu Ranne toteaa.
Hallitus ottanut velkaa 50 miljardia
Ranteen mukaan kriisit ovat olleet hallitukselle tekosyy velkaantua ja paisuttaa julkista taloutta. Koronaan ja Venäjään liittyvät menolisäykset ovat perusteltuja, mutta niiden lisäksi hallitus polttaa vuosina 2020 -2023 yhteensä liki 11 miljardia euroa!
– Tämä hallitus tulee ottaneeksi noin 50 miljardia euroa uutta velkaa. Se on yksi kolmasosa koko valtionvelasta. Otettu yhdessä hallituskaudessa!
Viherpunaista hallitusta on varoitettu kasvavan valtion ja julkisen talouden velan korkoriskistä lukemattomia kertoa, turhaan. Nyt se korkoriski on lauennut, Ranne toteaa.
– Pelkästään ensi vuonna valtion korkomenot kasvavat ainakin miljardilla eurolla. Koska miljardi ei merkitse tälle hallitukselle mitään, havainnollistan sen: miljardi euroa on yli kilometrin korkea pinkka sileitä uusia 100 euron seteleitä.
Korkomenot lähtevät käsistä
Ranne muistuttaa, miten vielä viime keväänä valtionvarainministeriö arvioi koko julkisen talouden vuoden 2025 korkomenoiksi vain 0,4 % BKT:sta. Kestävyysvajeesta johtuvat korkomenot olisivat revenneet vasta 2030-luvulla, ollen 3,2 % BKT:sta vuonna 2040 ja huikeat 8,5 % vuonna 2070.
– Euroopan keskuspankin koronnostojen myötä korkoansa laukesi ja korkomenot kirmaavatkin karkuun jo nyt. Ensi vuoden 2023 budjetissa jo pelkästään valtion korkomenot ylittävät 0,5 % BKT:sta! Ellei kestävyysvajetta kateta vuoteen 2030 mennessä, korkomenot lähtevät täysin käsistä.
Ranne oikaisee samalla hallituksen ja kokoomuksen yhteisen luulon siitä, että tilanne olisi korjattavissa talouskasvulla. Se ei nimittäin ole mahdollista.
– Suomen Pankin viime joulukuun laskelmien mukaan talouskasvu jää lähivuosikymmeninä 1,2 prosenttiin ja hiipuu entisestään 2040-luvulta eteenpäin. Tätäkin voi pitää optimistisena, sillä tänä päivänä syntyvät kasvutekijät eli inhimillinen ja kiinteä pääoma eivät ole entisen veroisia.
Tärkeysjärjestys verovarojen käyttöön
Ranne arvioi, että kuluttajien ostovoimaa syövät muka vihreät investoinnit, kasvava pseudotieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen rahoitus sekä julkista taloutta rasittava maahanmuutto päinvastoin tuhoavat kasvua tuottavaa inhimillistä ja kiinteää pääomaa.
Ranne muistuttaa, miten sekä verokiila että velkaantuminen kasvavat edelleen – jarruttaen taloutta tehokkaasti. Elvytys tai veroale velaksi eivät ole enää vaihtoehto.
– Perussuomalaisten pitkäaikaiset vaatimukset menojen tärkeysjärjestykseen laittamisesta, turhasta ja hukasta luopumisesta sekä isänmaallisesta talouspolitiikasta on kuitattu populismiksi. Mutta jos me itse emme halua pistää suomalaisia etusijalle verorahojen käytössä, niin kuka sitten haluaa? Ranne kysyy.
– Kuluvan vuoden ja tulevan talven tapahtumat tulevat osoittamaan vaatimuksemme paitsi oikeiksi myös välttämättömiksi yhteiskunnan tärkeimpien toimintojen ja suomalaisten palveluiden rahoituksen turvaamiseksi.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- korkomenot valtion velka miljardit tärkeysjärjestys Valtiovarainministeriö verovarat valtion talous palvelut Lulu Ranne Talouskasvu Elvytys Velkaantuminen hallitus Kokoomus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomi ei saa olla koko maailman sosiaalitoimisto – ”Piikki on laitettava kiinni”

Purra: Hallituskauden saldoksi jää valtava alijäämä ja velka – ”Rahaa viskottu ympäriinsä, tärkeysjärjestystä ei ole”

Perussuomalaisilta välikysymys energiasta ja Fortum-politiikasta: Veronmaksajien tappiot jopa 15 miljardia euroa – kukaan ei ota vastuuta

Purra: On tullut aika alkaa karsia kuntien tehtäviä – ”Pitää alkaa miettiä, mikä on oikeasti tärkeää”

Miltä kuulostaisi, jos saisit sanoa ”kiitos ei” ylimääräisten asioiden maksamiselle verotuksessa?

Mäenpää hallitukselle: ”Tuntuu siltä kuin puhuisimme kiviseinälle tai kuuroille korville”

Puisto ja Vallin huolestuneita velkaantumiskehityksestä: ”Valtio joutumassa ottamaan mittavasti lisävelkaa pelkkään korkojen maksuun”

Perussuomalaisilta hylkäysesitys vihreille ohituskaistoille: Epäreilua muille investoinneille ja haitallista ympäristölle

Puisto: Hallituskausi jättää velkaisen perinnön
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








