

Keltaliivien protesti Pariisissa. / LEHTIKUVA
Ranskan väkivaltaiset bensaprotestit jatkuvat – hallitus väläytti jo hätätilaa
Ranskassa on mellakoitu nyt kolme viikonloppua putkeen. Sosiaalisessa mediassa järjestetyt protestit ovat peräisin presidentti Emmanuel Macronin bensiiniveron korotuksista, joita hän perusteli ilmastonmuutoksella. Ranskan hallitus haluaa saada riehumisen kuriin ja hallituksen tiedottaja väläyttää jo hätätilaa hillitäkseen väkivaltaisia protesteja. Maan sisäministeriö kielsi kuitenkin hätätilahuhut maanantaina.
Protesteja kannatetaan läpi koko Ranskan poliittisen kentän. Macron syyttää protesteista vain poliittisia kilpailijoitaan. 70 prosenttia ranskalaisista kannattaa ”keltaliivien” protesteja lauantain rettelöinninkin jälkeen.
Mielenilmaukset ovat olleet spontaaneita, ja niitä on leimannut selkeän järjestäjän puute. Järjestäjän puuttuminen tarkoittaa samalla sitä, ettei Ranskan hallitus oikein osaa neuvotella toimistaan minkään toisen osapuolen kanssa. Protestien laaja kannatus ja vastaosapuolen uupuminen pakotti hallituksen keskustelemaan oppositiopuolueiden kanssa siitä, miten protestien kanssa tulisi toimia.
Hallituksen ahdinko onkin nyt huomattava. Tasavaltalaispuolue ehdottaa kansanäänestystä Macronin ilmasto-ohjelmasta, mihin bensiiniveron korotuskin kuuluu. Politiikan eri laidoilta vaaditaan ennenaikaisia vaaleja.
Bensiiniveron korotus katkaisi kamelin selän
Macron on puolustellut bensiiniveron korotuksia ilmaston lämpenemisen vastaisilla toimilla. Hän haluaa siten ohjata ranskalaisia käyttämään vähemmän kuluttavia autoja. Macron on myös luvannut tarkistaa verotasoa raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan mukaan.
Bensiinivero ei yksin ole saanut ranskalaisia barrikadeille. Bensaprotesteina alkanut liike on muuttunut yleiseksi tyytymättömyydeksi elinkustannusten kohoamista vastaan. Macronin suosio on ollut pitkään hyvin alhainen.
Viime lauantain mellakoissa on yli sata loukkaantunutta. Protestoijat riehuivat muun muassa Riemukaaren liepeillä. Maan sisäministeriön mukaan mellakoissa on sytytetty kuusi rakennusta tuleen.
Ranskan viranomaiset ovat yrittäneet taltuttaa mellakoita tainnutuskranaateilla, kyynelkaasulla ja vesitykeillä.
Mellakat levisivät myös Brysseliin
Ranskan mellakoita kopioitiin perjantaina Belgian pääkaupungissa Brysselissä. Mellakoitsijat heittivät muun muassa kiviä pääministeri Charles Michelin toimistoa kohti.
Poliisi vastasi käyttämällä kyynelkaasua ja vesitykkejä hajoittaakseen mellakan.
Belgian mellakoissa on vaadittu pääministerin eroa. Ranskan mellakoissa erovaatimus on esitetty Macronille.
Henri Alakylä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Strasbourgin joulukadulla ammuttu – useita kuolleita ja loukkaantuneita
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








