Rantanen terrorismilainsäädännön kiristämisestä: ”Suomi tarvitsee tiukkaa lainsäädäntöä”

Helsingin Sanomat uutisoi lausuntokierroksella olevista uusista lakiesityksistä terrorismin kriminalisoimiseksi. Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen pohtii, voiko terroristiryhmää auttava lääkäri tai ruoka- ja vesihuollosta vastaava henkilö saada tuomion.

Perussuomalainen kansanedustaja ja lakivaliokunnan jäsen Mari Rantanen ihmettelee oikeusasiamiehen näkemystä.

– Oikeusasiamies runoilee aivan kuin terroristiorganisaatioissa tehtäisiin jopa humanitääristä työtä vesihuollosta huolehtimalla ja lääkäritoiminnalla. On kuitenkin herttaisen yksinkertaista, että jo terroristiryhmään kuulumisesta tai sen toimintaan osallistumisesta pitäisi voida asettaa yksilö vastuuseen, Rantanen esittää.

Omituista tulkintaa

Toinen olennainen lakimuutosesitys koskee julkista kehottamista terrorismiin. Ihmisoikeusprofessori Martin Scheininin mukaan kehottamispykälä on sanavapaussäännöksen vastainen. Myös ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Suomen osasto ihmettelee, miksi kehottaminen terrorismin pitäisi kriminalisoida, jos kehottamisesta seuraa vain vähäinen vaara terroristitekoihin.

– Täysin samat argumentit pätevät myös olemassa olevaan pykälään kansaryhmää vastaan kiihottamisesta. Kiihottamisesta on annettu jo lukuisia tuomiota ilman, että itse kiihottaminen olisi johtanut mihinkään rikokseen, Rantanen toteaa.

Edes Isis-naisia ei saada tilille

Julkisessa keskustelussa terrorismilainsäädäntöä peilataan terroristijärjestö Isisin kalifaatista palanneisiin naisiin, joiden uskotaan turvallisuusviranomaisten toimesta olleen hyvin sitoutuneita järjestön ideologiaan.

Naisten uskotaan toimineen kalifaatissa useissa eri tehtävissä, mutta yhtään Suomesta Syyriaan tai Irakiin matkustanutta ei ole tuomittu terrorismilainsäädännön mukaisista rikoksista.

– Jo se, että Isis-naisia ei saada tilille heidän toimistaan todistaa sen, että terrorismilainsäädäntömme on jäänyt auttamatta jalkoihin ja kaipaa uudistamista, Rantanen sanoo.