LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Juuri nyt nähdään, kuinka tärkeä rooli turpeella voisi olla Suomen energiajärjestelmässä. - Talvipakkasilla tuulivoima ei tuota luotettavasti, ja silti olemme ajaneet alas yhden harvoista kotimaisista, varmoista energialähteistämme, sanoo perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas.
Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas muistuttaa, että turve on ollut vuosikymmenten ajan keskeinen osa Suomen energiahuoltoa, maataloutta ja aluetaloutta.
Hänen mukaansa turpeen merkitys kotimaisena raaka-aineena, työllistäjänä ja huoltovarmuuden tukipilarina on ollut kiistaton, vaikka sen asemaa on viime vuosina heikennetty poliittisilla päätöksillä.
– Turpeen alasajo ei ole ollut markkinoiden sanelemaa, vaan seurausta poliittisista päätöksistä, kiristyneestä ilmastosääntelystä ja ohjauskeinoista, joilla kotimaista tuotantoa on tietoisesti ajettu alas, Rasinkangas toteaa.
Rasinkangas viittaa käynnissä olevaan talveen osoituksena siitä, kuinka haavoittuvainen Suomen energiajärjestelmä on. Sähkön tarve on kovimmillaan samaan aikaan, kun hinnat ovat nousseet korkealle, eikä sääriippuvainen tuotanto aina vastaa kysyntään.
– Juuri nyt nähdään, kuinka tärkeä rooli turpeella voisi olla Suomen energiajärjestelmässä. Talvipakkasilla tuulivoima ei tuota luotettavasti, ja silti olemme ajaneet alas yhden harvoista kotimaisista, varmoista energialähteistämme, Rasinkangas sanoo.
Rasinkangas pitää erityisen ongelmallisena sitä, että kotimaisen turvetuotannon alasajon rinnalla Suomeen tuodaan ulkomailta poltettavaa jätettä, jonka alkuperästä ei aina ole täyttä varmuutta.
– On perin kummallista, että Suomi on luopunut omavaraisesta turpeesta ja samaan aikaan polttaa esimerkiksi Italiasta tuotua jätettä. Ilmaston, huoltovarmuuden ja asukkaiden terveyden kannalta on syytä kysyä, kumpi on turvallisempaa ja järkevämpää, Rasinkangas kritisoi.
Tilannetta on Rasinkankaan mukaan pahentanut entisestään viime hallituskaudella käyttöön otettu turvekoneiden romutustuki, joka hänen näkemyksensä mukaan kannusti koko alan alasajoon. Hän muistuttaa, että myös keskustapuolue oli tukemassa kyseistä päätöstä.
– Kun kalusto romutetaan ja osaaminen katoaa, tuotantoa ei noin vain nosteta takaisin. Tämä on lyhytnäköistä politiikkaa, varsinkin kun turpeelle on jo nyt kysyntää ulkomailla ja selvä tarve myös kotimaassa, Rasinkangas painottaa.
Kaikesta huolimatta Rasinkangas näkee tilanteessa myös myönteisiä kehityssuuntia. Hän nostaa esiin, että eduskunta on perussuomalaisten myötävaikutuksella myöntänyt 100 000 euroa hankkeelle, jonka tavoitteena on vahvistaa turpeen kotimaista tuotantokykyä ja kehittää korkean jalostusasteen turvetuotteita.
– Tämän selvityksen avulla voidaan luoda edellytyksiä uuden turveperäisen teollisuuden syntymiselle, kuten biostimulanttien, eläinrehujen ja aktiivihiilen tuotannolle, sekä turvata kasvu- ja kuiviketurpeen saatavuus, Rasinkangas kertoo.
Rasinkangas korostaa, että kotimainen tuotantokyky on keskeinen osa Suomen huoltovarmuutta, erityisesti epävarmassa maailmantilanteessa.
– Omavaraisuus ja kotimaiset raaka-aineet ovat vastuullista varautumista. Turpeen tulevaisuuden turvaaminen tarkoittaa huoltovarmuutta, kotimaista työtä ja uutta osaamista. Turve ansaitsee arvonsa takaisin, Rasinkangas summaa.
PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Viime viikkojen kovat pakkaset ovat nostaneet pörssisähkön hintaa Suomessa. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigeliuksen mukaan eduskunnalla ja hallituksella on vastuu siitä, että kansalaisille on pitkällä aikavälillä tarjolla kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa sähköä.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja talousvaliokunnan puheenjohtaja Vilhelm Junnila lyttää keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkosen puuttumisen jätteenpolttoon. Kaikkonen kritisoi tuontijätettä, vaikka sitä käytetään kotimaisen kaukolämmön ja sähkön tuotannossa. Junnilan mukaan Kaikkonen ei ymmärrä avauksensa vaikutuksia tavalliselle kansalaiselle.
Moni suomalainen suhtautuu sähköautoihin edelleen torjuvasti. Uuden kyselytutkimuksen mukaan asenteet jakautuvat jyrkästi iän, tulojen ja asuinalueen mukaan. Tulokset selviävät Polestarin ja Bilendin teettämässä tutkimuksessa, josta raportoi Iltalehti.
Tuulivoiman tuotanto on romahtanut Suomessa poikkeuksellisen pitkän jäätymisjakson vuoksi, ja sähkön hinta on noussut jyrkästi. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kommentoi tilannetta Facebookissa ja vaatii tuulivoimahankkeisiin enemmän realismia sekä alueiden asukkaiden kuulemista.
Perussuomalaiset kansanedustajat Kaisa Garedew ja Sanna Antikainen ovat jättäneet eduskunnalle kirjallisen kysymyksen sähkön tehomaksun kohtuullisuuden varmistamisesta.
Jos hyvin käy, datakeskusinvestoinnit täydentävät Suomen elinkeinorakennetta. Maamme on vakautensa ja viileän ilmastonsa ansiosta edullinen alusta datakeskuksille. Pessimistisemmissä skenaarioissa puolestaan datakeskusten lisäarvo jää isäntämaalle varsin rajalliseksi.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
