PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas ihmettelee Ilta-Sanomien uutisointia 2.1. susilakiin liittyen ja syyttää vihreitä todellisuuden sivuuttamisesta. Rasinkanhas korostaa, että susien ja ilvesten aiheuttamat vahingot koettelevat poronhoitoa ja maataloutta. Hän pitää kiintiömetsästyksen jatkamista ainoana keinona petokantojen palauttamiseksi hallintaan.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta ja puolueen entinen puheenjohtaja, europarlamentaarikko Ville Niinistö, paheksuivat Facebookissa uutta susilakia. Virran mukaan ”moni kokee surua siitä, miten susien ampuminen on nyt aloitettu ja kuinka monen upean eläimen elämä päättyy hangille, vaikka susi ei ole hyökännyt ihmisen kimppuun sitten 1800-luvun”. Hän muistutti myös siitä, että ”eläimet ovat tuntevia olentoja ja osa ekosysteemiä”, ja että ”sudet ovat älykkäitä, sosiaalisia ja kiintyviä eläimiä, koiriemme esivanhempia, joilla on oikeus olla olemassa”.
Perussuomalaisten kansanedustaja Merja Rasinkangas kysyy puolestaan, mitä pahaa porot ja lampaat ovat tehneet metsien muille eläimille, kuten susille ja ilveksille.
– On järkyttävää kuulla ja nähdä viikoittain näiden petojen aiheuttamia tuhoja maatalous- ja poronhoitoelinkeinoa harjoittaville. Kiintiömetsästyksen salliva laki on tärkeä nimenomaan kannanhoidolliseen metsästykseen oikeuttava laki.
Vihreät perustelevat kantaansa myös kysymällä, milloin susi on viimeksi käynyt ihmisen kimppuun. Rasinkangas toivoo, ettei sitä jäätäisi tulevaisuudessa edes odottelemaan. Jo nyt pienten lasten kouluteitä ei kaikkialla Suomessa pidetä turvallisina alueilla, joilla on tehty susihavaintoja. Ruotsissa Kolmårdenin eläintarhassa kokenut hoitaja joutui susien piirittämäksi ja tappamaksi kesäkuussa 2012.
– Susien lisäksi myös ilvekset liikkuvat yhä useammin pihapiireissä, tarhauksissa ja poroaitauksissa. Ilves on ketterä ja taitava kiipeilijä. Vain muutama viikko sitten ilves kiipesi pihapiirissä olleeseen poroaitaukseen ja tappoi parhaan vasan, Rasinkangas kertoo.
– Taannoin myös televisiouutisissa esiteltiin kotitalouksiin tarkoitettuja ”karhuturvallisia” jäteastioita, joiden kansi on lukittava, jotta pihapiiriin tuleva karhu ei saa astiaa auki. Samalla suositeltiin, ettei ruuantähteitä laitettaisi jäteastioihin. Olen edelleen tyrmistynyt, että tähänkö on tultu! Pitäisikö meidän ihmisten vauvasta vaariin liikkua pihoillamme ja elinympäristössämme petoeläinten ehdoilla? Ei todellakaan.
Nykyinen hallitus on vihdoin saanut petopolitiikkaan ryhtiä. Suomelle on edullisempaa tehdä ennaltaehkäisevää työtä petoeläinten aiheuttamien tuhojen vähentämiseksi kuin horjuttaa ihmisten elinkeinoja ja koko yhteiskunnan huoltovarmuutta sekä maksaa miljoonia euroja vahingonkorvauksia.
– Susi ei ole katoamassa kannanhoidollisen metsästyksen vuoksi. Susikanta täydentyy jatkuvasti myös itärajan takaa. Paukkupatruunat tai muut karkotuskeinot eivät ratkaise ongelmaa, eikä niillä saada petovahinkoja loppumaan.
– Kiintiömetsästys on tällä hetkellä ainoa keino saada susikanta normalisoitumaan, Rasinkangas toteaa.
– Lehtien näyttävien susikuvien rinnalla olisi hyvä muistaa myös se todellisuus, jota pohjoisen metsissä ja pihapiireissä eletään. Järkytyin nähtyäni kännykässäni kuvan näkymästä, jonka poroisäntä kohtasi. Seisaallaan olevan poron takapaisti oli mennyt suden suuhun ja poron selän päällä istui korppi nokkimassa poroa. Poro piti lopettaa. Tämä näkökulma jää liian usein tunnepitoisen keskustelun varjoon.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen varoittaa susien rohkeasta liikkumisesta taajamissa ja korostaa, että kannanhoidollinen metsästys auttaa turvaamaan sekä ihmisten että kotieläinten arjen. Reijonen painottaa, että susien on palattava luontaiseen elinympäristöönsä kauemmas asutuksesta.
Suden kannanhoidollinen metsästys on pian todellisuutta Suomessa. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta sai tiistaina 9. joulukuuta valmiiksi mietintönsä metsästyslain muuttamisesta. Valiokunta ehdottaa säännöstä suden ympärivuotisesta rauhoituksesta poistettavaksi metsästyslaista. Valiokunnan perussuomalaiset pitävät muutosta välttämättömänä.
Sudet liikkuvat yhä useammin laumoissa. Ne liikkuvat lähellä asutusta sekä tuotanto- ja kotieläimiä. Susikanta on vahvistunut ja sekin herättää pelkoa ihmisissä. Eduskuntaan tuotu hallituksen esitys poistaisi suden ympärivuotisen rauhoituksen. Lähetekeskustelu asiasta jatkui tiistaina eduskunnan lisäksi A-studiossa.
Hallitus on saattamassa EU:n hyväksymän suden liitesiirron kansalliseen lainsäädäntöön vielä kuluvana syksynä. Suden tiukka suojelustatus muutetaan siten myös Suomessa, minkä myötä yli kymmenen vuotta jäissä ollut kannanhoidollinen sudenmetsästys voidaan jälleen aloittaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu pitää susipolitiikan suunnanmuutosta Euroopan unionissa ja Suomessa erittäin hyvänä asiana. Aittakummun mielestä Suomessa on tehtävä ripeästi kaikki mahdollinen susikannan tehokkaamman sääntelyn mahdollistamiseksi.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
