
Ari Koponen iloitsee lakiuudistuksesta: ”Älyttömät älykännykät vihdoin pois tunneilta”
Hallitus on maanantaina hyväksynyt lakiesityksen kännykkäkiellosta kouluissa.

LEHTIKUVA
Älypuhelimien käytölle on tulossa eduskunnasta laki, joka mahdollistaa kännyköiden käytön kieltämisen oppituntien aikana. Oppilas saisi käyttää omaa puhelinta tai mobiililaitteita vain oppimistarkoitukseen tai terveydenhuoltoonsa. Rehtoritaustainen kansanedustaja Jaana Strandman haluaa koulujen laativan yhteneväiset järjestyssäännöt kännyköiden käytön rajoittamiseksi ja koulujen työrauhan parantamiseksi.
Koulun olisi laadittava järjestyssäännöt puhelimien käytöstä ja säilytyksestä työpäivien aikana, joka tarkoittaa siis oppitunteja, välitunteja, ruokailua ja siirtymisiä paikasta toiseen.
– Järjestyssäännöillä voidaan puhelimen käyttöä rajoittaa, vaikka vain yhteen välituntiin. Järjestyssäännöt mahdollistavat paikallisten tarpeiden huomioon ottamisen. Opetushallituksen tulee mielestäni tässäkin asiassa ohjeistaa kouluille järjestyssääntöjen tekeminen niin, että tietyt pääasiat ovat joka puolella Suomea yhteneväiset, toivoo kansanedustaja Jaana Strandman.
– Mobiililaitteiden kieltäminen koulutyöskentelyssä tuo positiivisia vaikutuksia oppimisessa suoriutumiseen ja oppitunnilla keskittymiseen. Koulujen työrauha paranee. Sääntöjen selkiyttäminen lisää oppilaiden yhdenvertaisuutta.
– Haluan käynnistää keskustelun ja toimenpiteet sen edistämiseksi, että vanhemmat ja huoltajat eivät hankkisi kännyköitä vielä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Tutkimusnäyttöä on siitä, miten älylaitteiden käyttö vaikuttaa kasvavan lapsen ja nuoren aivotoimintaan. Tämä vaatisi yhteispäätöksen ja linjauksen, Strandman sanoo.
Aivoliiton kansallinen aivoterveysohjelma on antanut suositukset älypuhelimen vapaa-ajankäytöstä erityisesti lapsille ja nuorille. 2–6-vuotiaille suositellaan ruutuaikaa maksimissaan tunti päivässä. Nuorten ja aikuisten älypuhelin käyttöajan tulisi olla 2-3 tuntia päivässä. Lisäksi älypuhelimien jatkuvaa availua pitäisi välttää, sillä tiedetään, että jatkuvat keskeytykset kuormittavat aivoja.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Hallitus on maanantaina hyväksynyt lakiesityksen kännykkäkiellosta kouluissa.

Hallitus haluaa muuttaa perusopetuslakia siten, että kännyköiden ja mobiililaitteiden käyttö oppituntien aikana sallittaisiin vain oppimistarkoitukseen tai oppilaan terveydenhoitoon. 25 vuotta erityisopettajana ja rehtorina toiminut perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää esitettyä lakiuudistusta hyvin tervetulleena.

Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen on tänään jättänyt toimenpidealoitteen välituntien lisäämisestä kännykkäkiellon piiriin.

Hallitus on loppusyksyllä tuomassa eduskuntaan lakiesityksen, jolla kännykän käyttöä voidaan rajoittaa koulupäivien aikana nykyistä tehokkaammin.

Kännyköiden käytön rajoituksiin kouluissa on tulossa ennen vuoden loppua kiristyksiä. Kansanedustaja ja sivistysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Ari Koponen kannattaa täyskieltoa kännyköille kouluissa. Koponen painottaa kuitenkin maalaisjärkeä, ja lain tulee huomioida esimerkiksi erinäisten sairauksien aiheuttamat tarpeet kännykän käytölle.
Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää