

LEHTIKUVA
Reijonen huolissaan digitaalisesta kahtiajaosta – kaikilla ei ole edes tietokonetta
Kansanedustaja Minna Reijonen Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnasta kantaa huolta niistä kansalaisista, joilla ei ole digitaitoja tai edes tietokonetta esimerkiksi terveys- ja viranomaisasioiden hoitamiseen.
– Digitalisaatio on helpottanut elämää, mutta kaikki eivät osaa hyödyntää sitä. Kaikilla ei ole edes tietokonetta kotona. Kansalaiset tarvitsisivat luotettavia ja ymmärrettäviä neuvoja tietotekniikan hyödyntämiseen, Minna Reijonen totesi.
Hän puhui aiheesta Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen istunnossa Ranskan Strasbourgissa perjantaina. Yleiskokouksen käsiteltävänä oli portugalilaisen kansanedustajan Edite Estrelan raportti digitaalisen kahtiajaon umpeen kuromiseksi.
Raportissa suositellaan, että eurooppalaiset valtiot edistäisivät kohtuuhintaisia ja digitaalisia palveluita, jotta ihmisillä olisi yhtäläinen ja tasapuolinen pääsy digimaailmaan.
Apteekkien osaaminen terveydenhuollon käyttöön
Reijonen kertoi yleiskokoukselle Suomessa juuri valmistuneesta hallitusohjelmasta, johon on kirjattu apteekkien rooli osana terveydenhuoltojärjestelmää ja niiden merkitys lääkehoidon onnistumiselle.
– Kuntien, kaupunkien ja sairaaloiden lisäksi apteekit voisivat neuvoa ja auttaa ihmisiä hoitamaan terveyteen liittyviä asioitaan digitaalisesti ja turvallisesti. Mutta miten varmistetaan, että kaikki apua ja neuvoja tarvitsevat saavat niitä? Tätä täytyy seurata nyt ja tulevaisuudessa, Reijonen päätti.
Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on maanosan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Jäsenmaiden kansanedustajista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista. Yleiskokous on koolla 19.–23.6. Eduskunnasta kokoukseen osallistuivat Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja Kimmo Kiljunen (sd.) ja Minna Reijonen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- digitaalinen kahtiajako Edite Estrela digitaidot digitaaliset palvelut apteekit Euroopan neuvosto Kimmo Kiljunen Digitalisaatio Minna Reijonen Terveydenhuolto
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ihmisiä juoksutetaan apteekissa turhaan lääkkeiden perässä – Reijonen: ”Byrokraattinen ohjeistus on kääntynyt itseään vastaan”

Reijonen: Matka apteekkiin ei saa olla liian pitkä

Reijonen huolissaan sosiaali- ja terveysministeriön suunnitelmista: ”Lähiapteekkisi voi olla lopetusuhan alla”

Jopa 160 apteekin toiminta loppumassa – PS-kansanedustaja Kaisa Juuso: ”Lääkehuollon uudistus on pommi”

Ministeri Ranne ylpeä Digibarometrin ykkössijasta – Suomen digi- ja datatavoitteiden saavuttamisessa riittää kuitenkin vielä tekemistä

Reijonen: Omien reseptilääkkeiden tiedot kannattaa säilyttää myös paperisena
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








