

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Reijonen: Kuivike- ja kasvuturpeen kilpailukyky turvattava
Energiaturvetta nostettaessa saadaan suon maatuneesta pintakerroksesta kuiviketurvetta, jota käytetään sekä kasvualustana että esimerkiksi lypsykarjan ja siipikarjan kuivikkeena. Jos turpeentuotanto ajetaan alas, mistä jatkossa saadaan kuiviketurvetta, pohtii asiasta kirjallisen kysymyksen tehnyt PS-kansanedustaja Minna Reijonen.
Kansanedustaja Minna Reijonen on huolissaan kuivike- ja kasvuturpeen hintojen noususta. Turvetuotannon alasajo tuntuu energian kuluissa. Kun uusien soiden avaamista ei tapahdu, niin kasvualustat ja myös kuiviketurve tuodaan todennäköisesti pian kokonaisuudessaan ulkomailta. Venäjällä ja Baltian maissa suunnitellaan turvetuotannon lisäämistä.
– Se todennäköisesti nostaa hintoja ja myös vähentää Suomen omavaraisuutta ja huoltovarmuutta, sanoo Reijonen.
Lisää työttömiä ja vähemmän kotimaista tuotantoa
Hintojen nousu tulee näkymään tuotteiden hinnoissa. Siten kotimaisen tuotannon kilpailukyky heikkenee. Myös MTK on ollut erittäin huolissaan asiasta. Kun energiaturpeen käyttö ajetaan alas, ei pelkän kuivike- tai kasvualustaturpeen tuottaminen ole kannattavaa. Tämä huonontaa entisestään Suomen kilpailukykyä ja huoltovarmuutta.
Kauppapuutarhaliiton kyselyssä 90 prosenttia vastanneista ilmoitti lopettavansa toiminnan, jos turvetta ei voisi enää käyttää kasvualustana. Tämä tarkoittaa, että ruukkuyrtit- ja salaatit, kotimaiset kurkut ja yli 40 miljoonaa kesäkukkaa vuosittain tulisikin ulkomailta. Myös työpaikkoja menetettäisiin huomattava määrä.
Kuiviketurpeen käytön takia lintujen jalkapohjat, joita pidetään hyvinvoinnin mittareina, ovat poikkeuksellisen terveet. Kotieläintuotannossa yleisesti käytössä oleva kuiviketurve on imukyvyltään ja happamuudeltaan sellaista, että nykyisenkaltainen tilanne on saavutettu kotimaisessa broilerintuotannossa vain kuiviketurpeen takia.
Antibiootti- ja salmonellavapaa suomalainen siipikarja
Suomi on niitä harvoja maita, jonka siipikarjantuotannossa ei käytetä antibiootteja. Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n mukaan antibioottiresistenssi on yksi suurimmista maailmanlaajuisista terveysuhista ja todellinen uhka myös Suomessa. Suomalaisessa broilerissa ei ole salmonellaa eikä antibiootteja.
Antibioottien tehon säilyttämisen yksi avain on antibioottien käyttötarpeen vähentäminen lihantuotannossa ja sitä kautta ihmisten ravinnon kautta saadun antibioottien määrän väheneminen.
Hapan turve on antiseptista ja sitoo ammoniakkia sekä kosteutta. Lisäksi sillä on bakteerien kasvua estäviä ominaisuuksia. Turve toimii myös linnuille virikkeenä ja on niille erinomaista kylpymateriaalia. Käytön jälkeen kuivike käy sellaisenaan lannoitteeksi ja maanparannusaineeksi pellolle.
– Turve on ylivoimainen muihin kuivikkeisiin verrattuna, sanoo Reijonen.
Turpeelle ei ole vaihtoehtoja
Turpeelle on etsitty vaihtoehtoja esimerkiksi ruokohelpistä, kuituhampusta tai nollakuidusta. Mikään näistä ei ole ollut yhtä puhdasta kuin turve. Teollisuuden sivuvirroista tai pelloista otetusta kuivikkeesta on löydetty kampylobakteereita ja salmonellaa.
– Miten tällainen asia perustellaan ilmastonmuutoksella ja vihreillä arvoilla, kun tuloksena on kotimaisen tuotannon alasajoa, eläinten hyvinvoinnista tinkimistä, ulkomaisen tuonnin lisäämistä ja riippuvuuden kasvattamista siitä? ihmettelee Reijonen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- lypsykarjantuotanto kampylobakteeri energiaturve siipikarjantuotanto turvetuotanto turpeen alasajo kuiviketurve kasvuturve salmonella omavaraisuus antibioottiresistanssi kirjallinen kysymys kotimainen ruoka Ilmastonmuutos Minna Reijonen Kilpailukyky
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vihreä siirtymä vie teollisuutta pois Suomesta – mikä oikein mättää?

Antikainen: Hallituksen on laskettava turpeen verotusta

Reijonen: Kuinka valvotaan mahdollisten testitulosten aitoutta työmatkaliikenteessä?

Vihreät kurittaa ilmastotoimilla, keskusta vedättää EU-rahasäkillä – perussuomalaisten kannatus kasvaa maakunnissa

Reijonen: Miten turvataan maastopalojen sammuttamiseen tarvittavan kaluston riittävyys, kun turvetuotanto ajetaan alas?
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








