

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Reijonen: Lääkekorvauksista poistettava 50 euron alkuomavastuu
Perussuomalaisten kansanedustaja, farmaseutti ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen vaatii muutosta lääkkeiden epäoikeudenmukaisiin Kela-korvauksiin.
Minna Reijonen ihmettelee erityisesti vuoden alussa perittävää alkuomavastuuta.
– Jos kaksi ihmistä ostaa samat reseptilääkkeet eri päivinä eri ostojärjestyksessä, asiakkaan maksama hinta täysin samanlaisista lääkkeistä voi olla eri. Tämä johtuu Kelan oudosta alkuomavastuusta, jonka Sipilän hallitus otti käyttöön. Käytäntö on ollut muutaman vuoden käytössä, Reijonen sanoo ja pitää järjestelyä epäoikeudenmukaisena.
Samat lääkkeet, eri hinta
Vuoden alussa täysi-ikäinen asiakas saa lääkkeistään Kela-korvausta vasta, kun on ensin ostanut itse korvauksen piiriin kuuluvia reseptilääkkeitä 50 euron arvosta.
– Jos asiakas ostaa esimerkiksi ensin osittain korvattavan kipulääkkeen ja seuraavana päivänä isoimpaan korvausluokkaan kuuluvan insuliinin, hinta voi olla ihan eri, jos tuotteet ostetaan päinvastaisessa järjestyksessä.
– Miten Suomessa Kela-korvaus voi riippua ostojärjestyksestä? Tämä ei ole yhdenvertaisuutta, Reijonen toteaa.
Laskelma paljastaa epäoikeudenmukaisuuden
Jos asiakas A:n kipulääkkeen lähtöhinta on esimerkiksi 60 euroa. Jos se ostetaan vuodenvaihteen jälkeen ensimmäisenä, sen omavastuu eli itse maksettava osa on 50 euroa, jonka jälkeen Kela korvaa 40 %.
– Eli lääkkeen 50 euroa ylittävältä osalta korvataan 40 prosenttia. Siten sen hinnaksi jää noin 56 euroa. Asiakkaan alkuomavastuu tulee siis täyteen tällä ostoksella.
– Kuvitellaan insuliinin hinnaksi ennen Kelan korvausta esimerkiksi 120 euroa. Jos insuliini ostetaan seuraavana päivänä, sen hinnaksi jää 4,5 euroa, joka peritään siis aina isoimpaan korvausluokkaan kuuluvan lääkkeen omavastuuhintana. Tällöin asiakas A maksaa kahdesta lääkkeestään yhteensä 60.50 euroa, Reijonen kertoo esimerkkinä.
Hintaeroa samalla lääkkeellä jopa 30 euroa
Oletetaan, että asiakas B:llä on täysin samat lääkkeet. Hän ostaakin vuoden alussa ensin insuliinin ja seuraavana päivänä kipulääkkeen. Yhteishinta on ihan eri.
Insuliinista asiakas maksaa omavastuun eli 50 euroa. Kela korvaa 50 euron ylittävältä osalta insuliinin muutoin kokonaan, paitsi sen omavastuuosuuden eli 4,5 euroa.
– Insuliini siis maksaa alkuomavastuun 50 euroa ja 4,5 euroa omavastuuta. Hinta siis 54,50 euroa.
Oletettu asiakas B ostaa seuraavana päivänä kipulääkkeen. Lähtöhinta oli siis 60 euroa. Kun alkuomavastuu tuli täyteen insuliinilla, tulee tästä Kela-korvausta 40 prosenttia, eli hintaa sille jää noin 36 euroa. Yhteensä asiakas maksaa siis 90,50 euroa, Reijonen laskee.
Asiakas A maksaa samoista lääkkeistä 30 euroa vähemmän.
”Tämäkö on oikeudenmukaisuutta?”
Alkuomavastuu tulisi poistaa, toteaa Reijonen. Reijonen onkin tehnyt kirjallisen kysymyksen hallituksen ministerille, milloin tämä epäoikeudenmukainen alkuomavastuu aiotaan poistaa.
– Nyt Kelan korvauksissa häviäjiä tuntuvat olevan ne, joille Kela on myöntänyt erityiskorvausnumeron. Tämäkö oikeudenmukaisuutta? kysyy Reijonen.
Reijonen lisää, että jos esimerkissä olevat lääkkeet ostetaan samalla kertaa samana päivänä, Kelan korvaus lasketaan automaattisesti asiakkaalle edullisimman mukaan. Ongelma tulee esille, kun ne ostetaan eri ostokertoina.
Iso summa monelle sairastuneelle
Reijonen haluaa kiinnittää huomiota siihen, että 50 euron alkuomavastuu vuoden alussa voi olla monelle iso summa.
– Varsinkin, kun samalla muitakin omavastuita aletaan kerryttää. Esimerkiksi lääkärikulujen ja terveydenhuollon matkojen omavastuun kuluja.
Reijosen mielestä Sipilän hallituksen aikaansaama alkuomavastuu olisi poistettava mahdollisimman pikaisesti.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


PS: Ei suomalaisille köyhille tai kodittomille ole pystytetty vastaanottokeskuksia tarjoamaan heidän tarvitsemiaan palveluita – ”Sairaat ja vanhukset jätetään heitteille”

Mäkynen: Hallituksen otettava tosissaan eläkeläisten hätä – ”Moni joutuu valitsemaan ostaako lääkkeitä vai ruokaa”

Mäkynen: Ulkomaille lähtevät rahansiirrot saatava kuriin – Kelan tuilla rahoitetaan muiden maiden kansalaisia

Vihreiden ex-kuntapoliitikolle ehdollista vankeutta törkeästä rahanpesusta – määrättiin palauttamaan Kelalta huijaamansa lapsilisät
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








