

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Reijonen: Sote-uudistus ei takaa terveysasemasi säilymistä
Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Minna Reijonen on huolissaan sote-uudistuksesta.
– Koskaan meillä ei ole tehty niin suurta uudistusta kuin nyt annettu sote-uudistus hyvinvointialueineen. Tämä uudistus koskee nyt jokaista kuntaa ja kaupunkia, Minna Reijonen painottaa.
– Muutos on myös hallinnollisesti suuri. Ihmisille kuitenkin on tärkeintä, että arkiset asiat, kuten terveydenhuolto toimivat.
Päätöksenteko siirtyy hallituspuolueille
Jos rahoitus tulee valtiolta kunnan sijaan, se tarkoittaa myös muutosta kuntien päätöksenteossa.
– Kunnassa kunnanvaltuutetut päättävät oman kunnan asioista, kuten oman kunnan terveysasemasta. Mutta jos rahoitus tulee valtiolta, niin käytännössä iso rooli on Suomen hallituksella. Eikä hallituksessa koskaan ole kaikki puolueet mukana. Tämä muuttaa päätöksentekoa radikaalisti.
– Päätöksenteko kapenee. Hallituspuolueet voivat ohjata rahoja haluamallaan tavalla ja maakunnassa päättäjä toimivat vain kumileimasimena. Tämä on ilmeinen riski, Reijonen sanoo.
Onko hallinnon kustannuksia laskettu?
Reijonen kysyy, onko laskettu, kuinka paljon luottamuspaikkoja tulee lisää luottamushenkilöille, kun kuntiin kuitenkin jää sosiaali- ja terveydenhuollon lautakunnat ja myös valtuutettujen määrä kunnissa säilyy ennallaan.
– Eli kuinka paljonko enemmän hallintokulut tulevat jatkossa olemaan? Onko tästä laskemia olemassa? Ainakaan niitä ei ole esitetty.
Reijosen mielestä näin ison muutoksen valmisteluun olisi ollut syytä ottaa kaikki mukaan.
– Hallitus ei kuitenkaan halunnut tehdä niin, joka on valitettavaa. Kun alusta asti valmistelussa on mukana isompi ryhmä, ongelmakohtia voi nousta enemmän esille. Ongelmien esille nouseminen tässä vaiheessa on tärkeää, sillä niihin on helpompi puuttua ennen kuin lait on hyväksytty lopullisesti eduskunnassa.
– On harmi, ettei kaikkia otettu mukaan valmisteluun, vaikka tämän sosiaalidemokraatit olivat luvanneet, mikäli olisivat hallituksessa, Reijonen muistuttaa.
Säilyvätkö lähipalvelut?
Reijosen mukaan uudistus ei takaa, että terveysasemat säilyvät paikallaan.
– Kun säästöjä haetaan, aletaanko sitten keskittämään? Montako terveysasemaa meillä on viiden vuoden kuluttua? Keskitetäänkö palvelut isoihin hyvinvointikeskuksiin ja haja-asutusalueilta häviää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut?
– Hyvinvointialueiden päättäjiksi ei välttämättä tule päättäjiä edes joka kunnasta eli päätöksenteko siirtyy kauemmas. Kun päätöksenteko on kauempana, ikäviä päätöksiä on helpompia tehdä. Vaikkapa se juuri sinun lähelläsi olevan pienen terveysaseman lakkauttamien, Reijonen sanoo.
Yliopistollinen sairaala on äärettömän tärkeä
Yliopistollisissa sairaaloissa on erikoisosaamista. Reijonen huomauttaa, ettei yliopistollisen sairaalan säilyminen yliopistollisena ole mikään itsestäänselvyys.
– Sote-uudistuksessa pitää turvata yliopistojen ja sairaaloiden yhteistyö. Olen tehnyt ministerille jo parikin kysymystä siitä, miten turvataan yliopistollisen sairaalan ja yliopistojen yhteistyön rahoitus tulevaisuudessa. En ihan saanut sellaista vastausta kuin toivoin, Reijonen kertoo.
– Tätä ei ole mainittu kunnolla tässä uudistuksessa. Tästä ovat yliopistollisten sairaaloiden johtohenkilöt olleet erityisen huolissaan. Täytyy varmistaa, että ihmiset saavat jatkossakin hoitoa yliopistollisessa sairaalassa. Lisäksi tulee uusi maakuntavero, kuten suunnitellaan? Jos tulee, nostaako se kokonaisveroastetta. On pidettävä huoli, ettei näin käy.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Perussuomalaisten puoluesihteeri: Keskusta roikkuu hallituksessa soten vuoksi – perussuomalaisten kuntavaalivoitto veisi pohjan kalliilta hallintohimmeliltä

MT: Keskustan sisäpiiriläinen lyttää maakuntauudistuksen: “itsehallinto jää toteutumatta, STM ottaa maakunnat haltuunsa”

Juvonen peräänkuuluttaa hallitukselta riskiarviota sotesta: Mitä tapahtuu, jos rahat eivät riitä?

Reijonen: Vaarantuuko yliopistollisten sairaaloiden olemassaolo?

Halla-aho moittii hallitusta ylimääräisestä kuntavaalimiljardista eli holtittomasta velkarahan kylvämisestä: ”Osumatarkkuus rahojen jakamisessa ollut heikko”

Perussuomalaiset soteuudistuksesta: ”Rahat annetaan muille maille vierahille – tätäkö on suomalainen soteuudistus?”

Reijonen: Vanhustenhuollon resursseja kohdistettava haja-asutusalueille ja maaseudulle

Reijonen: Sekamelska tietojärjestelmistä aiheuttaa turhia vaaratilanteita

Antikainen: Sote-uudistuksen rahoitusmalli vaarantaa maakuntien sote-palvelut
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








