PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen painottaa kirjallisessa kysymyksessään, että Itä‑Suomen apteekkien tuottojen tulee hyödyttää Itä‑Suomea. Hän vaatii selvitystä siitä, voisiko Joensuun yliopistoapteekin liittää Itä‑Suomen yliopiston apteekkiin ja pitäisikö Helsingin yliopiston pitkään jatkunut erityisasema apteekkimarkkinoilla purkaa.
Kansanedustaja Minna Reijonen jätti eduskuntaan kirjallisen kysymyksen koskien yliopistojen apteekkeja ja vaatii, että Itä-Suomessa sijaitsevien apteekkien hyödyt myös jäävät Itä-Suomeen.
– Itä-Suomen yliopistossa on farmasian tiedekunta, mutta Itä-Suomen yliopiston apteekkia ei kuitenkaan löydy Joensuusta, vaan ainoastaan Kuopiosta. Sen sijaan Joensuusta löytyy Helsingin Yliopiston apteekki, ja näin ollen hallintokin on Helsingissä. Olisi selkeää, että niin hallinto kuin tuototkin kuuluisivat Itä-Suomeen, Reijonen toteaa.
Reijonen haluaa ministerille osoitetulla kirjallisella kysymyksellään selvittää, olisiko Joensuun yliopistoapteekki tulevaisuudessa mahdollista liittää Itä-Suomen yliopiston apteekkiin ja millaisia vaikutuksia tällä olisi niin alueellisesti kuin muunkin Suomen osalta. Hän myös kyseenalaistaa sen, onko Helsingin yliopiston ikivanha erityisasema enää nykypäivää apteekkimarkkinoilla.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen apteekkitalouden kokonaisuudistuksesta. Esityksellä on tarkoitus vahvistaa apteekkien roolia osana terveydenhuoltoa. Perussuomalaisten kansanedustajat ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Minna Reijonen ja Anne Rintamäki korostavat, että apteekkitoimintaa on tärkeää kehittää hallitusti.
Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii, että sivuapteekkien verkostoon ei saa koskea.
Onko sellainen tilanne tuttu, ettet saanutkaan kerralla apteekista mukaasi kaikkia Kela-korvattavia lääkkeitäsi? Suomessa on voimassa älytön systeemi, josta puhutaan liian vähän. Perussuomalaisten kansanedustaja Minna Reijonen vaatii loppua apteekeissa asioivien turhalle edestakaisin juoksuttamiselle.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Lue lisää
Lue lisää
