Reijonen: Ylimääräisen hallinnon ja byrokratian karsiminen säästäisi merkittävästi yhteiskunnan ja veronmaksajien varoja

Kansanedustaja Minna Reijosen kirjallisesta kysymyksestä tulee ilmi yksi iso ”porsaanreikä” yhdessä Suomen hallinnon suurimmassa uudistuksessa.

Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa viisi kuukautta sitten, karkeasti ottaen noin puolet kuntien budjetista siirtyi hyvinvointialueiden päätöksentekoon. Kuntien valtuutetuilla on päätettävänään euromääräisesti noin puolet vähemmän kuin aikaisemmin.

– Vaikka on perustettu kokonaan uusi hallinnon aste eli aluehallinto, kuntiin jäivät valtuustot, hallitukset ja lautakunnat. Edellä mainittuihin ei ole tullut lähes mitään muutoksia tai supistuksia, Minna Reijonen ihmettelee.

– Näkyvin muutos on ollut, että osa kunnista vähensi sosiaali- ja terveysaiheisia lautakuntia. Uudistuksessa jäi voimaan myös erillinen maakuntahallinto, vaikka aikaisemmassa soteuudistuksessa suunniteltiin maakuntahallinnon fuusioimista uuden uudistuksen myötä.

Miten hallintoa aiotaan vähentää?

Reijonen huomauttaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa missä Suomi on nyt, tulisi suhtautua todella kriittisesti päällekkäiseen hallintoon ja byrokratiaan.

– Ylimääräisen hallinnon ja byrokratian karsiminen säästäisi merkittävästi yhteiskunnan ja veronmaksajien varoja.

Reijonen kysyy kirjallisessa kysymyksessään asianomaiselta ministeriltä:

– Millä tavalla on suunniteltu vähennettäväksi hallintoa kuntapuolella ja maakunnassa nyt, kun aluehallinto on jo aloittanut?