

LEHTIKUVA
Riikka Purra: Eurojäsenyys on maamme suurimpia virheitä
Riikka Purra vieraili Puheenaihe-keskusteluohjelmassa puhumassa maamme taloustilanteesta, sen ongelmista ja hallituksen käyttämistä ratkaisukeinoista. Hieman yllättäen Purran näkemykseen Suomen eurojäsenyydestä ei juuri tartuttu. Pelottaako aiheesta keskusteleminen? Onko eurossa kyse maahanmuuttokeskustelun tapaisesta ilmiöstä - monet kutsuvat konvehdiksi, vaikka tietävät sitruunaksi?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kävi Puheenaihe-keskusteluohjelmassa puhumassa maamme taloustilanteesta, taloutemme ongelmista ja hallituksen käyttämistä ratkaisukeinoista.
Purran mukaan nyt tarvitaan sekä talouskasvun käynnistämistä että julkisen talouden tasapainottamista.
Talouskasvuun hallitus pyrkii työmarkkinan joustoilla, lupaprosessien keventämisellä, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoituksen kasvattamisella, työn kannustimien parantamisella, ja kireämmällä maahanmuuttopolitiikalla, Purra kertoo.
Purra toteaa, että julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää menojen sopeuttamista, eli suomeksi sanottuna leikkauksia. Menot on Purran mukaan sopeutettava sen mukaan, mitä välttämättömien turvallisuus- ja korkomenojen jälkeen jää.
Eurojäsenyydestä enemmän haittaa kuin hyötyä
Purra kertoo maamme eurojäsenyyden haittaavan talouden elpymistä.
– On ihan päivänselvää, että mikäli meillä olisi oma valuutta, joka siellä kelluisi, meidän tilanne ei olisi lähimainkaan näin huono. Meillä ei olisi aina työmarkkinat ja muut, jotka joutuisivat reagoimaan ulkoisiin shokkeihin.
Purra ei myöskään näe Suomen eurojäsenyyden hyötyjen kattavan siitä aiheutuneita haittoja, ja viittaa Ruotsin kehitykseen omassa valuutassaan.
– Jos katsotaan pidemmän aikavälin hyötyä, jota Ruotsin kansantalous on saanut kruunussa pysymisestä, eiköhän se aika selvä ole. Eikä Suomestakaan loppujen lopuksi taida enää kovin monta ekonomistia löytyä, jotka olisivat sitä mieltä, että eurojäsenyys oli ihan kliffaa, Purra jatkaa.
Hän pitää Suomen liittymistä euroon yhtenä maamme suurimmista virheistä, ja mainitsee, että päätös tehtiin aikoinaan kansan ohi, viitaten ilmeisesti siihen, että euroon liittymisestä ei järjestetty erillistä kansanäänestystä.
Toimittajan kommentti: Euroalueella ei ole kestävää tulevaisuutta
Jo 2020 esitettiin tutkimus, jonka mukaan “Ruotsi voitti kruunulla yhden vuoden bruttokansantuotteen”.
Eurokriisin yhteydessä eurojäsenyyttä kyseenalaistettiin nimenomaan erilaisten pelastuspakettien takia. Hyvin harva on kiinnittänyt huomiota niin sanottuun hyvinvointitappioon. Hyvinvointitappiolla tarkoitetaan sitä, että kansallisella rahapolitiikalla, eli maamme taloustilanteeseen paremmin sopivalla korkotasolla ja valuuttakurssilla taloutemme elpyminen olisi taantumissa nopeampaa, ja julkisen talouden tilanne olisi parempi.
On selvää, että nykytilalle ei ole helppoja vaihtoehtoja. Vallitsee laaja yksimielisyys, että euroalueella ei ole kestävää tulevaisuutta eikä kohtuullista talouskasvua, ennen kuin euro joko puretaan tai käyttöön otetaan tulonsiirto- ja yhteisvelkavetoinen liittovaltio. Tämän on myös Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi sanonut Suomessa vieraillessaan. Tämä on myös perussuomalaisten puolueohjelmiin sisältyvä kanta.
Käytännössä edessä on kolme vaihtoehtoa
Käytännössä edessä on siis kolme vaihtoehtoa:
Yksi: Suomesta tehdään vihdoinkin “eurokuntoinen”, eli työmarkkinat ja valtion menotalous muutetaan mahdollisimman joustaviksi. Valitettavasti kummankin jouston lisääminen voimistaisi suhdannevaihteluita, kun taantumissa leikattaisiin ja kotitalouksissa elettäisiin jatkuvassa epävarmuudessa. Tälle hankkeelle ei ole poliittista kannatusta. Se oli helppo Paavo Lipposen aikoinaan lupailla, mutta tekemättä se on jäänyt, ja aikaa on kuitenkin kulunut kolme vuosikymmentä.
Kaksi: Euroalue puretaan joko kokonaan tai osittain. Euroon olisi järkevä kuulua vain niiden maiden, joiden talouden rakenne ja suhdannevaihtelu ovat suunnilleen samanlaisia. Suomi tiedettiin jo ennen euroon liittymistä rakenteensa puolesta hieman huonosti yhteisvaluuttaan sopivaksi.
Kolme: Luodaan liittovaltio, joka sekä verottamalla jäsenmaita että ottamalla yhteistä velkaa kerää itselleen suuren budjetin, ja jakaa sitten rahat tulonsiirtoina heikommin pärjääville jäsenmaille. Tämä on ollut EU:n valitsema tie, mutta toistaiseksi tulonsiirtopaketit on toteutettu tarpeen mukaan kriisipaketteina. Vielä eurokriisin aikoihin niitä kutsuttiin eurokriisipaketeiksi, mutta koronan myötä Etelä-Euroopan helpotusta kutsuttiin elpymispaketiksi.
Eurosta on liian vaikeaa keskustella rehellisesti
Jokaisesta kolmesta vaihtoehdosta käytävä keskustelu on luokattoman heikkoa. Eurokuntojumppa, euroero ja liittovaltio eivät nauti äänestäjien kannatusta. Ne, jotka ajavat liittovaltiota, eivät halua pitää toimenpiteistä isoa meteliä. Ratkaisevat elementit, eli yhteisvastuu pankeista ja taantumamaiden sääntöpohjaiset tulonsiirrot puuttuvat, eikä niitä näytä olevan tulossakaan. Perussuomalaisten ohjelman virallinen kanta on, että euroalue ei pysy kasassa ilman liittovaltiota, mutta että emme kannata sitä liittovaltiota. Siten puolueen looginen kanta on, että euro ei ole pelastamisen arvoinen.
Euro tuntuu olevan muille puolueille liian vaikea aihe. Sen ei pitäisi olla sitä. Jossain vaiheessa tässäkin asiassa on otettava tosiasiat tosiasioina, aivan kuten maahanmuuttokeskustelussa on vihdoinkin tapahtumassa.
Herää kysymys, kuinka monta vuotta hyvinvointitappiota aiotaan kasvattaa, ja miksi? Uskooko joku ihan oikeasti, että tulevaisuudessa siintää Suomen eurokunto tai maallemme kohtuullinen liittovaltio?
JUHANI HUOPAINEN
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Purra: Suomen tulisi saada EU:sta selvästi nykyistä suurempaa nettohyötyä

PS kritisoi EU:n taloussuunnitelmien heikkouksia: Eurojäsenyys ei ole ikuinen

Suomen haasteita koronakriisissä: eurojäsenyyden kestävyys ja ruokahuollon turvaaminen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








