
Purra: Mistä SDP ja kepu kaivavat rahat soteen ja puolustuksen valtavasti kasvaviin menoihin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee opposition sote-kantoja viestipalvelu X:ssä.

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra selventää soteuudistuksen tämänhetkistä tilaa viestipalvelu X:n ketjussaan. Ketjusta selviää muun muassa se, että koko soten yleiskatteinen rahoitus lähentelee kolmasosaa koko valtion budjetista ja että hallitus lisää tänä vuonna alueiden rahoitusta 2,2 miljardia euroa viime vuoteen nähden.
Miksi Suomeen rakennettiin 21 alueen (+ Helsinki) sotemalli?
– Asiantuntijat olivat selvästi sitä mieltä, että näin monta aluetta on kaukana optimaalisesta. Sellainen kuitenkin rakennettiin poliittisista syistä. Hallituksen valtapuolueet, sosiaalidemokraatit ja keskusta, päättivät isosta rakenneuudistuksesta, jossa yksi sai sisältöä – kuten takuita ja mitoituksia, tosin ilman rahaa ja henkilöstöä – ja toinen rakenteita, vastaa Riikka Purra viestipalvelu X:n päivityksessään.
– Alueet ovat tällä hetkellä voimakkaasti eriytyneitä, mikä ei ole yllätys, koska ne lähtökohdiltaankin olivat eriytyneitä.
Onko rakenne lisännyt kustannuksia?
– Edeltävä kuntamalli oli tehoton. Mutta niin on tämäkin. THL:n tietojen mukaan säästöpaineessa erilaisilla johtajanimikkeillä varustettuja henkilöitä on alueilta karsittu 21 prosenttia ja hallintoakin melkein 10 prosenttia. Tilanne olisi parempi, mikäli suurta johtaja- ja hallintorälssiä ei alun perinkään olisi imetty kunnista alueille. Mallissa on mahdollista mennä järkevään ja keveämpään suuntaan, kunhan rahoittaja eli valtio pysyy kovana ja alueilla on johtaminen vastuullista.
Miksi hallitus leikkaa hyvinvointialueilta?
– Hallitus lisää tänä vuonna alueiden rahoitusta 2,2 miljardia viime vuoteen nähden. Koko soten yleiskatteinen rahoitus lähentelee kolmasosaa koko valtion budjetista. Samaan aikaan hallitus on keventänyt mitoituksia ja muita vaatimuksia, joiden toteuttaminen ei tosiasiassa olisi ollut mahdollista.
– Sotemenot kasvavat luonnollisesti ikääntymisen myötä, kun hoidon ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan kaikessa muussa pitää olla entistä tarkempi. Rönsyjä pitää leikata ja turhasta säästää. Ylisuuret poliitikkojen palkkiot ja ”demokratiarahat” ovat hävyttömiä veivauksia tällaisessa tilanteessa.
Mistä hyvinvointialueet päättävät?
– Suomen 21 hyvinvointialuetta ovat rakennetun mallin mukaisesti itsehallinnollisia. Ne päättävät käytännössä kaikesta. Lakisääteiset tehtävät on hoidettava. Valtio rahoittaa, mutta alueet päättävät, miten ja missä kaikki tehdään. Hyvinvointialuevaltuustoilla, joissa 18:lla on nykyisten eduskunnan oppositiopuolueilla enemmistöasema, on valtaa. Vasta mikäli alueita laitetaan arviointimenettelyyn talouden ja/tai toiminnan puutteiden osalta, valtion rooli kasvaa alueiden itsehallinnon heikentyessä.
Miksi kaikki on niin surkeaa?
– Monilla alueilla ja paikkakunnilla kansalaiset ovat tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon. Suomessa on korkeatasoinen sosiaali- ja terveydenhoito. Nopeaa pääsyä perusterveydenhuollon palveluihin pitää monella alueella entisestään parantaa. Suomi, jossa vanhusväestön määrä kasvaa ja työikäisten määrä vähenee, joutuu tulevinakin vuosina olemaan entistä tarkempi siitä, miten niukat resurssit käytetään.
Mitä seuraavaksi pitää tehdä?
– Rahoituslakia pitää entisestään korjata järkevämpään ja kannustavampaan suuntaan.
Kysymyksiä ja (oikeita) vastauksia sotesta:
— Riikka Purra (@ir_rkp) March 25, 2025
*** Miksi Suomeen rakennettiin 21 alueen (+ Helsinki) sotemalli?
Asiantuntijat olivat selvästi sitä mieltä, että näin monta aluetta on kaukana optimaalisesta. Sellainen kuitenkin rakennettiin poliittisista syistä. Hallituksen…
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelee opposition sote-kantoja viestipalvelu X:ssä.

Oppositiopuolueilla on tälläkin hetkellä 18 aluevaltuustossa yksinkertainen enemmistö, kertoo perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra viestipalvelu X:ssä.

Perussuomalainen Nuoriso esittää, että pelastustoimi siirretään hyvinvointialueilta sisäministeriön alaisuuteen.

Oppositiopuolueet pyrkivät toistuvasti pelottelemaan sillä, että Suomessa hoitoon ei muka enää pääsisi. Tätä teki tänään Ylen aamussa muun muassa SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen. Perussuomalaisten kansanedustaja Pia Sillanpää huomauttaa, että Suomessa pääsee edelleen hyvin hoitoon, kuten hyvinvointialueet ovat itsekin raportoineet.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialue Keusote alentaa omaishoidon palkkioita tänä vuonna. Aluehallitus päätti leikkauksista tammikuun lopussa. Leikkauksilla tavoitellaan 400 000 euron säästöjä. Omaishoitajilta leikkaaminen on kuitenkin poliittinen päätös, sillä vaihtoehtoisesti Keusote olisi voinut luopua ryhmärahoista ja puolittaa kokouspalkkiot, jolloin omaishoitajien palkkioita ei olisi tarvinnut leikata vaan niitä olisi voitu jopa korottaa.
Viikon suosituimmat

Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.






Lue lisää

Lue lisää