

Kukkia ja muita muistoesineitä terrori-iskussa surmansa saaneiden kuolinpaikoilla Nizzassa, Ranskassa, 17. heinäkuuta 2016. Ainakin 84 ihmistä kuoli, kun kuorma-auto kaahasi väkijoukkoon Ranskan kansallispäivän juhlassa Nizzassa myöhään torstai-iltana 14. heinäkuuta 2016. Teuvo Hakkarainen moitti jyrkin sanoin iskua, ja sai sen peruina syytteen. / LEhtikuva Martti Kainulainen
Riikka Purra: Suomalaisilta ei saa viedä oikeutta yhteiskunnalliseen keskusteluun eikä mielipiteenvapauteen
”Journalismi on sellaisten asioiden julkaisemista, joita joku ei halua julkaistavan. Muunlainen julkaisutoiminta on PR:ää.” Tämä kuuluisa sitaatti on peräisi George Orwellilta ja se kiteyttää erinomaisesti ne kipukohdat, joista Suomessa ja kaikkialla maailmassa keskustellaan tällä hetkellä. Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra kommentoi kiristyvää sananvapaustilannetta.
Poliittinen järjestelmämme ja suuri osa yhteiskunnallisesta elämästä näyttää pyörivän yhä enemmän sanojen, fraasien ja käsitteiden ympärillä. Ei mene viikkoakaan ilman, että moittivat otsikot kirkuvat jälleen jonkun puhuneen jotenkin väärin.
Usein kyse on siitä, että ihminen ei ole vielä oppinut tai sosiaalistunut käyttämään hyväksyttyjä, ympäripyöreitä ilmauksia tai puhumaan tarpeeksi moniselkoisesti ja liukkaasti. Erityisesti kansan kielellä puhuvia perussuomalaisia muistetaan ojentaa asiasta tämän tästä.
Olisiko kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen pitänyt osata muotoilla toisin se tosiasia, että terroristi oli Nizzan iskussa jälleen kerran muslimi, ja että tämä korosti uskontoaan ja lojaliteettiaan ja toteutti ääriliikkeiden ja jihadismin tehtävää samalla kun tunsi syvää vihaa länsimaita, liberalismia ja kristinuskoa kohtaan. Keskisuomalainen sahayrittäjä Hakkarainen ei osannut. Hän tippui poliittisesti korrektin, hyväksytyn kielen rajan alapuolelle ja sai syytteen, koska yleisti liikaa. Vihapuhui. Ilostako olisi sillä hetkellä pitänyt puhua?
Vaatimus siitä, että täysin viattomiin lapsiperheisiin kohdistuneen Nizzan rekka-iskun jälkeen Teuvo Hakkaraisen olisi tekoa kommentoidessaan ennen muuta tullut keskittyä korrekteiksi katsottuihin sanamuotoihin, ei ole tästä maailmasta.
Riippumatta tosiasiat häivyttämään pyrkivästä politiikasta ja sananvapautta rajoittavista toimista suurin osa ihmisistä kyllä ymmärtää, mikä ryhmittymä väkivaltaisten toimien taustalla on. Yhteisenä nimittäjänä toimii islam. Asiaa ei muuta se, että islamistit yritetään kautta linjan asettaa ”yksilölokeroon” – edustamaan vain pahasti raiteiltaan päätynyttä ihmistä. Vielä vähemmän asiaa muuttaa se, että syyllisiä aletaan löytää myös terrorismin kohteeksi joutuneista yhteiskunnista. Se, että minä, sinä tai meidän järjestelmämme loisi terroristeja – esimerkiksi syrjinnän kautta – vaikuttaa kyseenalaiselta sekä intuitiivisella että empiirisellä tasolla.
Ja toisaalta, mikäli näin on, pitäisi maahanmuutto – ilmiön juurisyy – asettaa kyseenalaiseksi. Mutta sekin tahtoo olla kiellettyä tai vähintään kyseenalaista.
Terrorismia on monenlaista ja kautta historian siitä on kärsitty eri puolilla maailmaa. 2000-luvulla sen olemus on kuitenkin täysin yksiselitteisesti kiinnittynyt islamiin, sen erilaisiin ilmenemismuotoihin ja segmentteihin, sen edustamiin arvoihin ja tavoitteisiin. Euroopassa tämänkaltainen terrorismi on tuontituote: ylikansallinen islam – uskontona, ideologiana ja poliittisena liikkeenä – on saapunut Eurooppaan laajamittaisen maahanmuuton ja monikultturismin seurauksena.
Samaan aikaan liberaaliksi tunnustetussa Suomessa asiaa ja siitä keskustelua halutaan suitsia yhä enemmän. Maahanmuuttoon ja islamiin liittyviä sanoja ja mielipiteitä kyseenalaistetaan, yksinkertaisia arkielämään perustuvia havaintoja kriminalisoidaan, tavallisten ihmisten huolet banalisoidaan ja politisoidaan edustamaan ”populismia”, ”rasismia” tai muuta eliittiä kiihottavaa väärämielisyyttä.
Kansanedustajan kuuluisi nauttia liberaalissa länsimaassa erittäin korkeasta sananvapaudesta. Näin ei kuitenkaan ole. Media ja oikein puhumisen kulttuurista ja kansalaisten araksi saamisesta hyötyvä eliitti jahtaa perussuomalaisten kansanedustajia ja jäseniä tavoitteenaan löytää jotakin kuumottavaa – vääriä sanoja, vääränlaista terminologiaa, liian huolimatonta kielenkäyttöä, ”populismia” ja ”rasismia”.
Välillä ajojahti tuottaa myös oikeudellista tulosta, ja sitten mennään käräjille.
Laki ja etenkin sen soveltaminen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on epäselvä, tulkinnallinen ja käytöltään hyvin satunnainen tarttuessaan ainoastaan tietynlaiseen väärinpuhumiseen tai ”vihapuheeseen”. Säännös on selvässä ristiriidassa sananvapauden ja vapausoikeuskäsityksen kanssa erityisesti siksi, että sen käyttöala on ennalta-arvattavuudessaankin mielivaltainen.
Perussuomalaiset tekee konkreettista politiikkaa, joka kuuntelee herkällä korvalla kansalaisten tarpeita ja huolia. Suuri enemmistö suomalaisista on huolissaan sisäisen turvallisuuden heikkenemisestä, mm. rikollisuuden kasvun seurauksena. Euroopassa viime aikoinakin surullisenkuuluisaksi noussut ääri-islamistinen terrorismi ei ole onneksi toteutunut Suomessa. Vielä, lisää moni aihepiiriä tunteva.
Turvallisuus, ihmisen inhimillisenä kokemuksena tai konkreettisena asiaintilana, ei parane, vaikka siihen oleellisesti vaikuttavista teemoista kielletään keskustelu – tai muutetaan se niin säädellyksi, että vain asiaan ja oikeaan terminologiaan erityisesti vihkiytyneillä ihmisillä on kyky osallistua siihen.
Oikeudellisten seuraamusten pelko ei voi eikä saa jäädyttää yhteiskunnallista keskustelua pelkäksi hyminäksi ja kaunopuheiseksi fraseologiaksi.
RIIKKA PURRA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Hakkarainen tulistui Nizzan 86 kuolonuhria vaatineesta rekkaiskusta – joutuu itse syytettyjen penkille

Hakkarainen käräjille lauseesta, jota Helsingin Sanomat käytti jo viime vuonna: ”Yleisesti käytetty lausahdus”

Ronkainen: Islam on myös poliittinen aate – ”Miksi muslimeita pidetään ressukoina, joiden päätä silitetään?”

PS-Nuoret: Kuinka monta seksuaalirikosta estetetään kivapuheella? – ”Kansalaisten maksamille veroille löytyy parempaakin käyttöä”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








