PS ARKISTO
Perussuomalaisen valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan seuraava hallitus joutuu sopeuttamaan julkista taloutta jopa 10 miljardilla eurolla.
– Kun katsotaan miljarditarvetta, joka liittyy pelkästään puolustukseen, ensi vaalikaudella 10 miljardin sopeutustarve ei ole lainkaan liioiteltu, Riikka Purra toteaa Uutissuomalaisen haastattelussa.
Purran mukaan voidaan odottaa, että Nato nostaa jäsenmaiden puolustusta koskevaa määrärahatavoitetta 3–3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Nykyinen tavoite on kaksi prosenttia. Suomi käyttää puolustukseen 2,44 prosenttia bruttokansantuotteestaan. Suomi tekee puolustukseen liittyvät päätökset tarpeiden perusteella, Purra korostaa.
– Prosentteihin tuijottaminen johtaa hieman harhaan, koska kysyntä on niin kovaa ja tilausajat ovat poikkeuksellisen pitkiä. Suomi tekee omat ratkaisunsa suorituskyvyt edellä. Tarpeita löytyy esimerkiksi maavoimien investoinneista.
Hallitus kokoontuu huhtikuun lopulla puoliväliriiheen. Riihestä odotetaan kasvutoimia, joita valmisteltiin eläkeyhtiö Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtamassa kasvutyöryhmässä.
Purran mukaan puoliväliriihen valmistelut etenevät hyvin, mutta neuvotteluista ei ole vielä mahdollista kertoa julkisuuteen.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtiovarainministeri Riikka Purra toteaa, että liiallisen alijäämän menettelyä ei voida poissulkea, mutta uuden ennusteen perusteella ei vielä ole syytä uusiin sopeutustoimiin.
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) kehottaa Suomea sopeuttamaan lisää julkista talouttaan ja jatkamaan rakenteellisia uudistuksia. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää tärkeänä, että ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat Suomen taloutta, sillä Suomen julkisen talouden tilanne on haastava.
Hallitus päätti keväällä merkittävistä yli kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista hallitusohjelmassa jo sovittujen toimien päälle. Valtiovarainministeri Riikka Purra pitää hallituksen vahvaa sitoutumista julkisen talouden vakauttamiseen välttämättömänä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja luottoluokittajat ovat pitäneet Suomen hallituksen talouspolitiikan linjaa oikeana.
Valtion budjetti on ensi vuonnakin alijäämäinen ja takapakki taittuu vasta vuonna 2027. Nyt katseet käännetään kasvuun ja siihen hallitusohjelma antaa mainiot eväät. Hallitus huolehtii talouden rakenteista ja edellytyksistä tehdä työtä. Mutta kasvava ja kestävä hyvinvointi syntyy yksityisellä sektorilla.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
