LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Ruotsin rikollisjärjestöjen arvioidaan pyörittävän vuosittain noin 352 miljardin kruunun bisneksiä. Puhdasta voittoa kertyy 185 miljardin kruunua. Rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan, toteaa julkistalouden asiantuntijaryhmä (ESO) tuoreessa raportissaan.
Aiemmat arviot rikollisten pyörittämistä rahasummista ovat olleet huomattavasti maltillisemmat. Rikollisuuden liikevaihdoksi on ennen arvioitu 100-150 miljardia kruunua.
– Rikolliset liiketoimet uhkaavat julkista taloutta, yritystoiminnan tervettä kilpailua ja luottamusta valtioon. Rikollinen talous on järjestelmällisesti integroitunut lailliseen talouteen ja rikolliset hyödyntävät näennäisesti laillisia yrityksiä rikosten tekovälineinä, sanoo poliisiylijohtaja Petra Lundh viranomaistiedotteessa.
– Erityisen huolestuttavaa on se, että rikollisuus läpäisee koko yhteiskunnan ja kaikki sen toimialat. 352 miljardia kruunua vastaa 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Ruotsissa tehtiin tammikuun aikana yli 30 pommi-iskua. Räjähdykset ovat rikkoneet asuntojen ovia, ikkunoita ja talojen julkisivuja. Rakennuksia on myös tuhoutunut kokonaan. Asukkaiden tuskaa tuskin helpottaa se, että he joutuvat itse maksamaan osan rikollisten aiheuttamista vahingoista.
Monikulttuurisen yhteiskunnan kielteiset puolet on totuttu näkemään tukiriippuvaisuutena, väkivaltarikoksina tai jättäytymisenä yhteiskunnan ulkopuolelle. Pimentoon on jäänyt yhä syvemmälle yhteiskunnan rakenteisiin kurottava talousrikollisuuden musta käsi. Ruotsissa elinkeinoelämä korottaa äänensä jo hätähuutoon.
Hallitus haluaa muuttaa kriminaalipolitiikan suuntaa Suomessa. Mallina on Pohjoismaissa yleinen rangaistustaso. Rangaistuksia kiristetään ja vankipaikkoja rakennetaan lisää. Oikeusministeriö kertoi meneillään olevista lakiuudistuksista tiistaina taustatilaisuudessa.
Eduskunnan kyselytunnilla keskusteltiin tänään muun muassa maahanmuuttajien ja Suomessa oleskelevien hyväksikäytöstä työmarkkinoilla. Demarikansanedustajat yrittivät hiillostaa aiheesta perussuomalaista oikeusministeri Leena Merta vaatimalla lakialoitetta ay-liikkeen kanneoikeudesta.
Suomen tiedotusvälineet tarjoavat nykyään laajaa näkyvyyttä poliitikoille ja aktivisteille, jotka julistavat hyväksyntää laittomuuksille ja jopa rikoksille, kuten myymälävarkauksille. – Tällaista ei saisi yllyttää, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Mailiin tupsahti uutiskirje, jossa MustReadin toimittaja Erkka Railo tenttaa Ylen uutta toimaria Marit af Björkestenia. Ylen mielestä yhtiön tehtävä on yhdistää suomalaisia, mutta toisaalta poliittinen polarisaatio vaikeuttaa yhteiskunnallista keskustelua, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Matias Turkkila.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Lue lisää
Lue lisää
