

Perussuomalaisten Juho Eerola (vas), eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ja Riva Elomaa eduskunnan täysistunnossa. Arkistokuvaa. / LEHTIKUVA
Ritva Elomaa Yle-neuvottelutuloksesta: ”Päätös ulkopuolisista ohjelmaostoista merkittävä”
Perussuomalaiset saivat tavoitteitaan läpi Yle-työryhmässä, joka luovutti päätöksensä torstaina. Mutta ne eivät syntyneet helposti, kertoo työryhmän jäsenenä toiminut Ritva ”Kike” Elomaa. Hän istui Arto Satosen (kok.) johtamassa työryhmässä yhdessä Teuvo Hakkaraisen (ps.) kanssa.
Perussuomalaiset vaativat työryhmässä monikulttuurisuuden edistämisen poistamista Ylen tehtävistä. Se haluttiin korvata kansallisen kulttuurin vaalimisella.
– Vihreät olivat vähällä lopettaa neuvottelut kokonaan, kun he kuulivat maininnan monikulttuurisuudesta ja menojen jäädytyksestä, Elomaa paljasti torstaina, kun työryhmä oli loppujen lopuksi hyväksynyt yksimielisen mietinnön.
Elomaa muistuttaa, että kyseessä oli parlamentaarinen työryhmä, johon kuului kahdeksan puoluetta, eikä siinä toimittu hallitus-oppositio-asetelmassa.
Siispä jokaisen osapuolen täytyi tehdä kompromisseja saadakseen jotakin läpi. Näinpä vihreätkin joutuivat taipumaan monikulttuurisuuden poistamiseen Ylen tehtävistä.
Rahoitusta leikattiin indeksien kautta
Monikulttuurisuuden ohella toinen suuri tavoite oli rahoituksen leikkaaminen. Varsinaiseen leikkaukseen ei kuitenkaan pystytty, mutta samaan vaikutukseen päästään jäädyttämällä rahoituksen indeksikorotukset vaalikauden ajaksi.
Vaikutuksen suuruus jää riippumaan inflaation määrästä, mutta leikkauksen arvo voi nousta ehkä 40 miljoonaan euroon. Sellaisen luvun Arto Satonen mainitsi tiedotustilaisuudessaan iltapäivällä eduskunnassa. Vuonna 2020 aiotaan palata jälleen normaaleihin indeksikorotuksiin.
– Rahoitus ei tuona aikana ainakaan kasva. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös aiempi päätös vapauttaa 300 000 pienituloista kansalaista Yle-verosta, Elomaa sanoo.
– Merkittävä oli myös päätös lisätä Ylen ulkopuolisia ostoja 30-35 prosenttia. Se on suuri asia. Määräyksellä tähdätään siihen, että ostetaan ohjelmia kotimaisilta yhtiöiltä, vaikka kotimaisuusehtoa ei voi lakiin kirjatakaan, Elomaa sanoi.
Satonen arvioi, että ostojen arvo nousisi yli 60 miljoonaan euroon.
Kansallinen kulttuuri monikulttuurisuuden sijaan
Monikulttuurisuus-sana korvattiin kansallisen kulttuurin turvaamisella. Se oli tärkeä asia paitsi symbolisesti myös siksi, että kun sana tulee Yle-lakiin, sillä on painoarvoa, johon voi viitata.
– Se nostettiin Ylen tehtävissä ensimmäiseksi asiaksi, mikä oli meille tärkeä asia – vaikka vihreät meinasivat lopettaa neuvottelut kokonaan, kun se ei heille olisi sopinut, Elomaa paljastaa.
Toisena kohtana tulee suvaitsevaisuus, kolmanneksi yhteisvastuu, neljänneksi tasavertaisuus ja viidenneksi kulttuurien moninaisuus.
Perussuomalaisille erityisen tärkeä asia oli, vaikka ei lain tasolle nousekaan, STT:n aseman turvaaminen. Tavoite on, että Yle tulisi takaisin STT:n asiakkaaksi tai kansallinen tiedonvälitys turvattaisiin muuten.
– On tärkeää, ettei STT häviäisi. Tarkoitus on myös, että Yle pyrkisi yhteistyöhön muiden tiedotusvälineiden kanssa, kun muut mediat ovat vaikeuksissa. Olisi hyvä, ettei Yle olisi markkinoilla yksin eivätkä myöskään kaupalliset, vaan että molemmat säilyisivät, Elomaa korostaa.
Tarkoitus olisi turvata kaupallisten TV-uutisten toimittaminen: kilpailu parantaa uutisoinnin laatua, Elomaa korostaa.
Ylen maakuntasivut poistuvat markkinoilta
Yle linjasi äskettäin itse, että se luopuu alueellisista uutissivustoistaan.
– Työryhmä pitää tätä päätöstä perusteltuna, Elomaa sanoi.
Hän tulkitsi Ylen ottaneen vaarin maakuntalehtien suuren huolen omasta kilpailukyvystään. Asiakkaat eivät välttämättä ole halunneet maksaa maakuntalehtien uutisista, jos Yle julkaisee vastaavia uutisia ilmaiseksi myös maakunnissa.
– Tämä oli hyvä. Olemme olleet huolissamme maakuntalehdistä, jotka ovat olleet helisemässä Ylen lisättyä nettitarjontaansa, Elomaa sanoo.
Välttämätöntä olisi myös alentaa digisisältöjen alv samalle tasolle paperilehtien kanssa.
Julkinen palvelu kuuluu kaikille
– Tärkeä linjaus oli, että julkisen palvelun pitää olla kaikkien kansalaisten tavoitettavissa yhtäläisin ehdoin asuinpaikasta, sosiaalisesta tai taloudellisesta asemasta riippumatta, Elomaa korosti.
Myös hallintoneuvoston asemaa vahvistettiin. Se päättää yhtiön strategiasta. Samalla määrättiin, että sen täytyy käyttää säännöllisesti hyväkseen ulkopuolisia asiantuntijoita eduskunnan valiokuntien tapaan aina, kun päätetään uusia asioita tai määritellään Ylen tehtäviä.
Elomaan mukaan työryhmän neuvotteluissa perussuomalaiset saivat jonkin verran vastakaikua kristillisdemokraateilta. Erimielisyyksistä huolimatta työryhmä pääsi yksimieliseen lopulta kannanottoon, joka hyväksyttiin kaikissa eduskuntaryhmissä. Myös perussuomalaisten ryhmässä yhteinen kanta voitti, Elomaa sanoi.
Yhteinen kanta linjattiin äänestyksen jälkeen demokraattisessa järjestyksessä, ryhmäjohtaja Sampo Terho sanoi.
– Ryhmä on linjansa päättänyt – pulinat pois, Terho totesi.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Vesa-Matti Saarakkala: ”Monikulttuurisuuden aika Ylessä on ohi”

Kansanedustajaviisikko harmissaan Yle-ratkaisusta: ”Juuri mikään ei muuttunut”

Simon Elo tyytyväinen Yle-ratkaisuun: ”Enemmän rahaa suomalaiselle osaamiselle ja Ylen pöhöttäminen päättyy!”

Yle-työryhmä päätyi kompromissiin – nämä asiat muuttuvat

Juho Eerola Yle-lain sanamuutoksista: ”Monikulttuurisuus on ideologia, jossa enemmistö kustantaa vähemmistön toiseuden”
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








