Ronkainen hallituksen esityksestä vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseksi: ”Jää tussahdukseksi”

Hallitus antoi eilen esityksensä vakuutuslääkärijärjestelmän korjaamiseksi. Esitys perustuu kansalaisaloitteeseen, jossa vaadittiin poistamaan vakuutuslääkäreiltä ”mielivaltainen oikeus kumota potilasta hoitavan lääkärin lausuntoja”. Lakialoitteen asiassa tehnyt perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen arvostelee esitystä siitä, että se ei tule vaikuttamaan alalla vallitsevaan käytäntöön.

– Esitystä on odotettu kuin kuuta nousevaa, mutta valitettavasti se ei puutu millään tavalla vakuutusyhtiöiden valtaan kävellä hoitavan lääkärin lausunnon yli. Omassa lakialoitteessani esitin käänteistä todistustaakkaa, jossa vakuutusyhtiön tulee pystyä osoittamaan potilaan jäljellä oleva työkyky. Nyt potilas joutuu todistelemaan omaa työkyvyttömyyttään. Tätä ei hallituksen esitys muuta ja siten koko korjausyritys jää tussahdukseksi, Jari Ronkainen arvelee.

”Kunnia” putosi pois

Sekä kansalaisaloitteessa että Ronkaisen lakialoitteessa vaadittiin lisäksi vakuutuslääkäreille samaa velvollisuutta allekirjoittaa laatimansa asiakirjat ”kunnian ja omantunnon kautta” kuin terveydenhuollon lääkäreilläkin.

Hallituksen esityksessä kuitenkin ehdotetaan, että vakuutuslääkäri vahvistaa tekemänsä arvion lausumalla ”käytettävissä olevien tietojen, asiantuntemukseni ja omantuntoni kautta”.

– Ihmetystä herättää, että sana ”kunnia” on pudonnut hallituksen valmistelussa kokonaan pois. Lausuma tulee muutenkin jäämään vain leimasimeen kaiverretuksi tekstiksi, sillä esityksessäkin mainitaan, että lakimuutos ei vaikuttaisi vakuutuslääkärin oikeudellisiin velvollisuuksiin eikä virkavastuuseen, Ronkainen perustelee.

Käsittelyajat kohtuuttomia

Yksi vakuutusjärjestelmän epäkohdista on vuosikausiksi, jopa kymmeneksi vuodeksi venyvät valitus- ja käsittelyajat. Tähän hallituksen esityksessä ei puututa lainkaan.

– Esityksessäkin mainitaan, että perustuslain mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä. Kukaan ei voi perustella, että kymmenen vuoden käsittelyajat olisivat millään muotoa kohtuullisia. Esityksessä olisi pitänyt olla konkreettisia toimia käsittelyaikojen venymisen estämiseksi, esimerkiksi sanktioita yhtiöille, Ronkainen esittää.