

MATTI MATIKAINEN
Ronkainen: Hesari on puolensa valinnut vakuutuslääkärikiistassa
– Helsingin Sanomien sunnuntainen juttu väärin diagnosoiduista aivovammoista ei vastaa sitä kuvaa, mikä minulle on syntynyt tämän aiheen ympärillä toimiessani, sanoo vakuutuslääkäreiden mielivaltaa vastaan lakialoitteen vaatinut perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen.
– En ole lääkäri, enkä voi ottaa kantaa siihen, mikä taho on antanut vääriä diagnooseja ja kuka on lääketieteen kannalta oikeassa ja väärässä. Olen kuitenkin ottanut kantaa Validiankin tapauksessa siihen, miltä asiat ovat maallikon silmin näyttäneet.
– Näyttää siltä, että Validiassa on reagoitu asiakasvirtojen vähenemiseen sairaanhoitopiireistä, Kelasta ja vakuutusyhtiöistä. Se, onko toimenpiteet oikeita potilaiden hoidon vai bisneksen näkökulmasta lienee ydinkysymys, Ronkainen kirjoittaa blogissaan.
Vaikea aivovamma muuttui lieväksi
Vakuutusyhtiöt käyttävät Ronkaisen mielestä aggressiivisesti oikeuttaan ohjata potilaita heille myötämielisiin toimipisteisiin.
– Hyvänä esimerkkinä toimii ratsastusonnettomuudessa vammautunut yrittäjä Saara Auvinen, jonka LähiTapiola ohjasi lukuisten työkyvyttömyyslausuntojen jälkeen Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) aivovammapoliklinikan tutkittavaksi, jossa vaikea-asteinen aivovamma muuttuikin lieväksi. Validiassa tapahtuneet organisaatiomuutokset ovat selkeä signaali vakuutusyhtiöiden suuntaan.
Selvityksen tekijänä ”riippumaton taho”
Validia tiedotti perjantaina nykyjohdon teettämästä omavalvontaselvityksestä koskien aivovammakäytäntöjä ja diagnostiikkaa Validia Kuntoutuksessa.
– Selvityksen on tehnyt ”riippumaton, ulkopuolinen taho” Taysin neurologian ylilääkäri, professori Jukka Peltola. Kuitenkin Hesarin jutustakin selviää, että Taysin neurologit arvostelivat Validiaa jo vuonna 2011 ja päättivät, että sinne ei enää potilaita lähetetä. Lisäksi Peltolan erityisasiantuntemus koskee epilepsiasyndroomia, ei aivovammoja, Ronkainen huomauttaa.
– Se, onko kyseessä aivovamma vai kroonistunut kipu ja unenpuute on toissijainen seikka. Ensisijainen on se, että potilas saa tarvitsemansa tutkimukset, hoidon ja kuntoutuksen. Mikäli potilaalle ei myönnetä riittäviä resursseja ajoissa, tarkoittaa se sitä, että tapaus tulee aina maksamaan jollekin taholle enemmän, oli kyseessä sitten vakuutusyhtiö tai yhteiskunta.
Vakuutusyhtiöillä ei ole mitään menetettävää
Ongelma ei Ronkaisen mukaan koske pelkästään aivovammoja, vaan vakuutusyhtiöt pyrkivät kiistämään järjestelmällisesti myös muutkin tapaturmista aiheutuneet vammat, silloin kun siihen avautuu pieninkin mahdollisuus. Tämä on Ronkaisen mielestä se seikka, joka on rapauttanut kansalaisten luottamuksen vakuutusjärjestelmään ja erityisesti vakuutuslääkäreihin.
– Epäsuhta tässä järjestelmässä syntyy lisäksi siitä, että vakuutusyhtiöillä ei ole mitään menetettävää. Vaikka ne häviäisivätkin oikeudessa, vakuutusyhtiöt eivät saa sanktioita vaan joutuvat korvaamaan sen, mikä potilaalle olisi alun perin kuulunutkin. Potilas sen sijaan on vaarassa menettää kaiken: hän joutuu kantamaan taloudellisen riskin vamman aiheuttaman kuormituksen lisäksi. Tämä ei ole oikein, tarkastelipa asiaa miltä kantilta tahansa, Ronkainen painottaa.
– Mitä tulee Hesarin esittämään pieneen piiriin henkilöitä, jotka väitetysti tehtailivat aivovammoilla bisnestä, niin on mielestäni luonnollista, että yhteistyöverkostoja syntyy. Etenkin erityisalalla, jossa on suppea määrä osaajia. Mitä tulee henkilöiden välisiin kytköksiin, olisin toivonut, että Hesari olisi penkonut ja julkistanut ne kaikki.
Vammautuneita ei kuultu
Esimerkiksi Ronkainen esittää kysymyksen: mikä rooli on Validiaa kovin sanoin arvostelleella Janne Leinosella, joka toimii samaan aikaan vakuutuslääkäreiden yhdistyksen puheenjohtajana, liikennevahinkovakuutuslautakunnassa, valtion työntekijöitä vakuuttavan Valtiokonttorin ylilääkärinä ja joka on esimiehensä kautta kytköksissä Validia Kuntoutukseen?
Ronkainen kertoo saaneensa satoja yhteydenottoja vammautuneilta, jotka ovat joutuneet kärsimään vakuutusyhtiöiden mielivallasta.
– On valitettavaa, ettei näiden ihmisten ääni mahtunut Hesarin tekemään juttuun. On selvää, että Hesari on puolensa valinnut. Niin olen minäkin.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Ronkainen jätti lakialoitteen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi

Ryhmänjohtaja Leena Meri vakuutuslääkäriasiasta: ”Asiat jäävät silleen ja ihminen jää tyhjän päälle”, ratkaisuksi käännetty todistustaakka

Ronkainen: Vakuutuslääkäreiden mielivalta lopetettava – ”Koskettaa suoraan tai välillisesti jopa puolta miljoonaa suomalaista”

Ronkaisen lakialoitteelle tukea kaikista puolueista: Lääkäri ei saisi päättää vakuutetun loppuelämästä tapaamatta potilasta
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








