
PS ARKISTO
Ronkainen tyytyväinen valtiovarainvaliokunnan budjettimietintöön – ”Turvallisuus ja maanpuolustus pidetään kunnossa myös vaikeina aikoina”
Valtiovarainvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä ensi vuoden budjetista. Valtiovarainvaliokunnan alaisen hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen iloitsee kokonaisuudesta, joka huomioi Suomen muuttuneen turvallisuustilanteen ja turvaa kriittisten toimijoiden toimintakyvyn myös taloudellisesti haastavina aikoina.
Hallinto- ja turvallisuusjaoston esityksestä valtiovarainvaliokunta lisäsi rahoitusta useille keskeisille turvallisuustoimijoille. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) saa ensi vuodelle 500 000 euron lisärahoituksen, Reserviupseeriliitto 100 000 euroa, ja Reserviläisliitto niin ikään 100 000 euroa.
– MPK:n lisärahoitus vahvistaa vapaaehtoisen maanpuolustuksen koulutusvalmiuksia, ja se on tässä maailmanajassa enemmän kuin viisasta. Nato-jäsenyys on tuonut mukanaan myös kansainvälisen elementin, johon sekä Reserviupseeriliitto että Reserviläisliitto pystyvät panostamaan entistä vahvemmin, kun rahoitukseen panostetaan, Jari Ronkainen sanoo.
Ampumarataverkosto laajenee
Hallitusohjelman mukaisesti ampumarataverkostoa kehitetään ja uusia ratoja syntyy eri puolille Suomea. Ensi vuodelle tukea kohdennettiin 15 ampumaradalle.
Kolme radoista sai 300 000 euron rahoituksen: Jämsän ampumarata, Kiteen ampumarata ja Lopen ampumarata.
Lisäksi 50 000 eurolla rahoitetaan seuraavia ampumaratoja:
• Kajaanin Ampujat ry – skeet-ratojen uudistaminen
• Nikulanvuoren ampumaradan peruskorjaus (Naantalin ampumaratayhdistys)
• Vaalan Kurikkavaaran ampumarata
• Orimattilan ampumarata
• Liedon ampumarata
• Pohjois-Iin ampumarata
• Hyvinkään ampumarata
• Hämeenlinnan Reserviläiset – Suvipielisen alueen ja radan kehittäminen
• Loimaan ampumarata/Loimaan Laukojat ry
• Utsjoen Kylmänkiven ampumarata
• Kotalahden ampumarata (Lemin Eskot ry)
• Laukaan ampumarata (Keski-Suomen ampujat ry)
– Ampumaradat ovat aivan keskeinen osa kansallista kokonaisturvallisuutta ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä. On erittäin hyvä, että näihin pitkäaikaisiin pullonkauloihin saadaan nyt korjausliike eri puolilla Suomea, Ronkainen kiittää.
Tukea myös muille turvallisuuden toimijoille
Budjettimietintö sisältää lisärahoitusta myös useille muille turvallisuus- ja veteraanikentän toimijoille.
– Näiden panostusten lisäksi luvassa on panostuksia monille muillekin toimijoille. Muun muassa Rauhanturvaajaliitto saa ensi vuodelle 200 000 euroa, ja Kaatuneitten Omaisten Liitto niin ikään 200 000 euroa. Näiden järjestöjen työ on tärkeää, ja on oikein, että niihin panostetaan vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, Ronkainen toteaa.
Hallinto- ja turvallisuusjaosto käsittelee vuosittain sisäministeriön, ulkoministeriön ja puolustusministeriön hallinnonalojen määrärahat.
– Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta pidämme huolta siitä, että sisäinen turvallisuus, ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä puolustuskyky ovat kunnossa. Näistä ei voi tinkiä, ja se myös näkyy ensi vuoden budjetissa, Ronkainen päättää.
SUOMEN UUTISET
Lue myös
Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin
Nieminen: Kulttuuriperintö, Päijät-Hämeen kehittäminen, tiestö ja yrittäjyys saavat vahvan rahoituspaketin
Junnila tyytyväinen Varsinais-Suomen jakovaroihin: ”Ensi kesänä tuoksuu asfaltti”
Elomaa iloitsee Varsinais-Suomen satsauksista – Postitie ja eläinpoliisikokeilu saivat merkittävän tuen
Joulurahaa jälleen ampumaradoille – Simula: Teimme tästä tärkeän perinteen
Keskisuomalaiset kansanedustajat Garedew ja Immonen tyytyväisiä panostuksista maakuntaan: ”Keski-Suomi hyötyy”
Sillanpää: Rahoitusta tärkeään tutkimustyöhön – ”Investointi ihmisten hyvinvointiin”
Rintamäki: Vaasan vaalipiirin alue sai panostuksia tärkeisiin hankkeisiin
Antikainen: Pohjois-Karjalaan merkittäviä panostuksia – liikenneturvallisuus ja ampumaurheilu keskiössä
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ampumaradat puolustuskyky vapaaehtoinen maanpuolustus valtiovarainvaliokunta Jari Ronkainen Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Antikainen: Pohjois-Karjalaan merkittäviä panostuksia – liikenneturvallisuus ja ampumaurheilu keskiössä
Valtiovarainvaliokunta sai valmiiksi vuoden 2026 talousarviomietinnön ja päätti samalla ensi vuoden joululahjarahojen jaosta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnassa toimiva Sanna Antikainen pitää erittäin tärkeänä, että Pohjois-Karjalaan saatiin useita maakunnan kannalta merkittäviä panostuksia.

Antikainen: Suomalaisten turvallisuus etusijalle – poliisi, rajavartiosto ja puolustusvoimat saavat lisää rahaa
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen kiittää hallitusta siitä, että vuoden 2026 budjetissa ja EU-rahoituksessa panostetaan vahvasti turvallisuuteen. - Rajaturvallisuuteen, poliisiin ja puolustusvoimiin tehdyt lisäykset kertovat, että hallitus on sitoutunut pitämään Suomen ja suomalaiset turvassa, Antikainen sanoo.

Junnila: Suomen turvallisuudesta huolehditaan parhaiten, kun turvallisuusratkaisut tehdään puolustuksen tarpeista lähtien eikä identiteettipoliittisista syistä
Venäjän hyökkäysdrooneja lensi Puolan ilmatilaan, ja Puola yhdessä Nato-liittolaisten kanssa ampui niistä joitakin alas. Kansanedustaja Vilhelm Junnila muistuttaa, että Venäjällä on nyt halua testata Nato-valtioiden kykyä reagoida ja saada selville, miten asiaan suhtaudutaan. - Tässä ajassa on tärkeää, että Suomessakin kaikista keskeisistä turvallisuuskysymyksistä ollaan samaa mieltä, Junnila sanoo.

Vastuullista talouspolitiikkaa epävarmoina aikoina – Jari Ronkainen: ”Valtion ydintehtävät pidettävä prioriteettina”
Valtiovarainministeri Riikka Purra antoi tänään budjettiehdotuksensa vuoden 2026 budjetiksi. Valtiovarainministeriö esittää yhteensä miljardin euron lisäleikkauksia vuoteen 2027 mennessä. Sopeutustarve on todellinen, mutta ratkaisevaa on se, mihin toimiin ryhdytään. Kansanedustaja Jari Ronkainen pitää esitettyjä linjauksia tervetulleina ja vastuullisina.

Perussuomalaiset: Tärkeintä on aina itsenäisyyden turvaaminen ja kansallisen turvallisuuden varmistaminen
Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Pummilla matkustava voi jatkossa välttyä maksulta Tampereella – Vigelius tyrmää: ”Kestämätöntä”
Matkalipuntarkastajat eivät voi enää jatkossa voimatoimin estää liputonta matkustajaa poistumasta bussista tai raitiovaunusta, uutisoi Aamulehti. Taustalla on kaupungin uusi ohjeistus, joka on herättänyt vastustusta lipuntarkastajien keskuudessa ja noussut esiin myös valtakunnallisissa medioissa.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








