LEHTIKUVA
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen uskoo, että reserviläisiän nostaminen lisää entisestään suomalaisten maanpuolustustahtoa. Reserviläisikä nousee alkaneen vuoden alusta lähtien. Lakimuutoksen jälkeen asevelvollinen kuuluu reserviin sotilasarvostaan riippumatta sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on tyytyväinen, kun reserviläisikä nousee Suomessa 65 vuoteen tämän vuoden alusta.
– Sillä on iso merkitys reserviläisten keskuudessa, kun puhutaan maanpuolustustahdosta. Tämä muutos lisää entisestään maanpuolustustahtoa, kun annetaan aktiivisille reserviläisille mahdollisuus jatkaa palvelusta, Ronkainen sanoo.
Lakimuutos pidentää asevelvollisten käytettävyyttä miehistön osalta 15 vuodella sekä aliupseereiden ja upseereiden osalta viidellä vuodella.
– Reservin vanhoille ikärajoille ei löydy enää perusteita. Upseerien ja aliupseerien 60 vuoden sekä miehistön 50 vuoden ikäraja on vanhaa aikaa. Esimerkiksi ihmisten elinajanodote oli ennen nykyistä alhaisempi, Ronkainen selvittää.
Uudistus liittyy nykyhallituksen hallitusohjelmaan ja kasvattaa Suomen reservin kokoa yli miljoonaan vuoteen 2031 mennessä.
– Se on kova juttu. Eipä löydy Euroopasta toista viiden miljoonan ihmisen kansakuntaa, jolla on vastaavankokoinen reservi. Se on signaali ulospäin niin Naton suuntaan kuin myös itään päin, että haluamme aidosti huolehtia Suomen turvallisuudesta, Ronkainen painottaa.
Reserviläisiän nostaminen lisää Puolustusvoimien mahdollisuuksia sijoittaa osaavia henkilöitä poikkeusolojen avaintehtäviin sotilasarvosta riippumatta.
– Puolustusvoimat voi käyttää ja kouluttaa pidempään sellaisia reserviläisiä, jotka ovat sodan ajan vahvuudessa mukana tai strategisesti tärkeissä tehtävissä, Ronkainen sanoo.
Reserviläisiän nostaminen lähti liikkeelle parlamentaarisen asevelvollisuuskomitean työstä 2020 luvun alussa. Ronkainen oli aktiivisesti mukana komiteatyössä.
– Silloin esitin, että nostetaan kaikki ikärajat 60 tai 65 vuoteen. Sitten se nostettiin hallitusohjelmaan. Kaksi vuotta sitä on tahkottu ja siitä viimein tulee totta, Ronkainen myhäilee.
Hän on erikoistunut maanpuolustusasioihin toimiessaan eduskunnan puolustusvaliokunnassa. Lakimuutoksen valmistelusta on sadellut kiitosta reserviläisiltä.
– Kentältä saadun palautteen mukaan tämä on äärimmäisen odotettu muutos, Ronkainen summaa.
PS ARKISTO
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Valtion ensi vuoden talousarviossa rahoitusta saavat perinteisten tiehankkeiden ohella etenkin maanpuolustus ja maaseudun elinvoima – kulttuuria, lapsia ja terveyttä unohtamatta.
Valtiovarainvaliokunta sai tänään valmiiksi mietintönsä ensi vuoden budjetista. Valtiovarainvaliokunnan alaisen hallinto- ja turvallisuusjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Jari Ronkainen iloitsee kokonaisuudesta, joka huomioi Suomen muuttuneen turvallisuustilanteen ja turvaa kriittisten toimijoiden toimintakyvyn myös taloudellisesti haastavina aikoina.
Suomalaisten maanpuolustustahto on edelleen erittäin vahva, kertoo Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tuore kysely. Suomalaiset tukevat myös puolustusmäärärahojen nostoa ja luottavat puolustuspolitiikan hoitoon. Sen sijaan Yhdysvaltojen valmius puolustaa Suomea tai muita Euroopan maita jakaa suomalaisten mielipiteitä.
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
