Lokakuun viimeisessä täysistunnossa verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja paljasti kokoomuksen ja samalla koko hallituksen suunnitelmat: Hallitus on moninkertaistamassa kiinteistöveroja. Tämä tarkoittaa sitä, että asumisen kustannuksiin on tulossa merkittävä kiristys, joka heijastuu suoraan kaikkien omistus- ja vuokra-asujien talouteen. Olen sitä mieltä, että verot pitää määrätä kansalaisen maksukyvyn mukaan, joten en ole valmis nielemään kokoomuksen, demareiden ja muiden hallituspuolueiden suunnittelemaa verolinjausta.
Kataja kertoi täysistunnossa, kuinka kiinteistövero koetaan harmittavaksi veroksi, mutta suuri osa tästä harmituksesta johtuisi siitä, että vero maksetaan erillisellä laskulla. Ilmeisesti Kataja ajattelee, että suurin osa veronmaksajista ei kiinnittäisi tuleviin kiinteistöveron korotuksiin huomiota, jos ne olisi listattu kunkin vuoden verotuspäätöksessä ansio- ja pääomatulojen tuloveron, kunnallisveron, kirkollisveron, Yle-veron ja muiden vastaavien maksujen joukkoon. ”Ja kun trendi todella on tämä, että vero tulee jatkossa entisestään nousemaan – uskallan sanoa, että lähivuosina varmasti jopa moninkertaistumaan – niin toivon, että tällainen muutos saataisiin aikaan ehkä jopa jo ensi vuoden veronperintään”, kiiruhti Kataja kiinteistöverojen maksutavan muutosta.
Kiinteistöverosta on tulossa Suomen kunnille merkittävä tulolähde. Hallituksen tuoreessa esityksessä korotetaan kiinteistöjen verotusarvojen laskentaperusteita kohti kiinteistöjen käypää arvoa. Jos samanaikaisesti kunnanvaltuustot päättävät korottaa kuntakohtaisia kiinteistöveroprosentteja, merkitsee tämä suurta korotusta asumisen kustannuksiin. Suomen Omakotiliitto on laskenut, että pienituloisten omakotitaloissa asuvien eläkeläisten asumismenot ovat nousseet vuosina 2009-2013 jopa 8,2 prosenttia vuosittain. Omakotitaloissa asumisen kustannuksista 39 prosenttia muodostuu erilaisista veroista, joita ovat kiinteistöverot, sähköverot ja arvonlisäverot. Viime aikoina julkisuudessa on puhuttu energiaköyhyydestä, joka koskettaa juuri tätä ryhmää. Myös pienituloiselle kiinteistönomistajalle on suotava mahdollisuus asua omassa kodissa loppuun saakka!
Kunnat käyvät kovaa kilpailua nuorista, koulutetuista ja hyvistä veronmaksajista. Lapsiperheitä houkutellaan kuntiin jopa mainostoimistojen suunnittelemilla kampanjoilla. Uutta kotikuntaa etsivät hyvätuloiset osaavat helposti vertailla eri kuntien kunnallisveroprosentteja keskenään. Useilla kuntakohtaiset kiinteistöveroprosentit saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Näin tuskin on tulevaisuudessa, jos keskikokoisesta perheasunnosta joudutaan maksamaan 500 euron sijaan useita tuhansia euroja kiinteistöveroja kunnan kassaan. Kiinteistöverot ovat tyypillisiä tasaveroja kuten arvonlisävero ja pääosin myös kunnallisvero. Tasaveroissa verovelvollisen korkeakaan tulotaso ei vaikuta veron määrään vaan kaikki maksavat saman prosentin mukaan. Mielestäni ei ole oikein ja kohtuullista, jos rintamamiestalon pienituloinen leskirouva maksaa kiinteistöveroja saman verran kuin naapuritalossa asustava kovapalkkainen kunnanjohtaja.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 14/2013 -lehdessä.
Pirkko Ruohonen-Lerner
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja,
eurovaaliehdokas
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Lue lisää
Lue lisää
