

Matti Matikainen
Ruohonen-Lerner meppipaikasta: ”tehtävä, jossa voin puolustaa Suomea ja suomalaisten etuja”
Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.) kertoo päätyneensä europarlamentin kannalle perusteellisen harkinnan jälkeen.
– Puntaroin eri vaihtoehtoja ja päädyin siihen, että haluan lähteä Brysseliin. Suomella on vain 13 euroedustajaa, tehtävä on erittäin vaikutusvaltainen ja kiinnostava. Jopa 80-90 prosenttia lainsäädännöstämme saa alkunsa tavalla tai toisella europarlamentissa. Sitä kautta voi europarlamentaarikko saavuttaa jopa yhtä voimakkaan vaikutusvallan kuin ministeri kotimaan politiikassa, Ruohonen-Lerner perustelee.
Tämän käsityksen Ruohonen-Lerner on saanut keskusteltuaan useiden europarlamentaarikkojen ja eurovirkamiesten kanssa.
Ruohonen-Lerner uskoo myös yhteistyön Jussi Halla-ahon kanssa sujuvan ihan hyvin.
– Varmaan pääsemme hyvään yhteistyöhön. Hän hoitaa omat valiokuntansa ja minä omani. Minulla ei ole koskaan ollut ongelmia Halla-ahon kanssa, Ruohonen-Lerner sanoo.
Terhon valiokuntapaikat
Ruohonen-Lerner perii Suomen eduskuntaan siirtyvältä Sampo Terholta (ps.) valiokuntapaikat. Terho toimi vuodesta 2012 saakka talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsenenä ja varajäsenenä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnassa vuodesta 2014 saakka. Ruohonen-Lerner sanoo puntaroineensa europarlamentin tehtävät kaikkia mahdollisia oikeita ja todellisia tai oletettuja kotimaisia mahdollisuuksia vasten. Kotimaiset mahdollisuudet toteutuisivat vasta lähiviikkoina, kun europarlamentin paikka on tarjolla nyt.
– Jos ei sitä nyt olisi ottanut vastaan, olisi paikasta pitänyt luopua, eikä korvaavasta tehtävästä ollut vielä tietoa.
– Tämä oli takuuvarma ja hyvä luottamustehtävä, jossa voin puolustaa Suomea ja suomalaisten etuja. Päätös ei lopulta ollut vaikea, kun sain rauhassa miettiä, Ruohonen-Lerner vakuutti.
Puhemiehen rutiinit eivät houkuttaneet
Hänet mainittiin myös yhtenä henkilönä eduskunnan puhemieheksi: perussuomalaiset saavat vaikutusvaltaisen vakanssin, kunhan hallitus saadaan ensin pystyyn. Ruohonen-Lerner ei tuntenut kuitenkaan suurta houkutusta virkaan.
– Puhemiehen tehtävään kuuluu paljon henkilöstöhallintoa, rutiinikokouksia ja hallintoa, jota valmistelee ja esittelee Pertti Rauhio. Hän on Eero Heinäluoman (sd.) entinen valtiosihteeri ja sosiaalidemokraattisen eduskuntaryhmän pääsihteeri, mikä ei ainakaan helpota tulevan puhemiehen tehtävää, Ruohonen-Lerner arvioi.
– Olen nähnyt sitä rutiinia kansliatoimikunnan jäsenenä niin Sauli Niinistön (kok.) kuin Heinäluomankin aikana. Sitä voi verrata kunnanhallitukseen; se hoitaa taloutta, hallintoa ja tärkeimpiä hankintoja ja rakennushankkeita, kuten eduskunnan remonttia, Ruohonen-Lerner luettelee.
Politiikkaan taas puhemies ei saisi osallistua, vaikka varsinkin Heinäluoma on sitäkin tehnyt.
Veroparatiisien rahahanat pitäisi saada tukkoon
– Haluan edistää Suomen ja suomalaisten asiaa EU:ssa – vaikuttaa talouteen, verotukseen, harmaan talouden torjuntaan, yritysten veronkierron estämiseen. Haluan myös luoda yhteisiä pelisääntöjä, ettei suurten yritysten verokikkailua eli veronkiertoa enää sallittaisi, Ruohonen-Lerner linjaa.
Ruohonen-Lerner muistuttaa Luxemburgista, joka jäi hiljattain kiinni suurten yhtiöiden veroparatiisina toimimisesta. Ylen MOT-ohjelman mukaan seitsemän suomalaista tai Suomeen kytkeytyvää yritystä kierrätti voittojaan luxemburgilaisen pääomasijoitusyhtiön kautta. Näin niiden verotus pieneni huomattavasti Suomen verottajan käsittelyssä. Veroparatiisit ottavat palveluksistaan huomattavasti pienemmän maksun. Luxemburg on vastustanut pitkään yhteistyön lisäämistä verokysymyksissä. Maa taipui viimeisten joukossa veroviranomaisten tietojen vaihtoon. Syksyllä paljastui, että Luxemburgin verokikkailuja oli ollut rakentamassa komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker toimiessaan pääministerinä 1995-2013 ja valtiovarainministerinä 1989-2009.
– Tällainen toiminta pitää estää yhteisillä sopimuksilla, Ruohonen-Lerner linjaa.
Veli-Pekka Leskelä
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Ruotsille riitti, asumisperusteisen sosiaaliturvan periaate väistymässä – maahanmuuttajilta pois lapsilisät, asumistuet, sairauspäivärahat ja vanhempainrahat
Ruotsin hallitus on ottamassa rohkeaa askelta, josta Suomessa vasta keskustellaan: maahanmuuttajat eivät enää saa automaattisesti täyttä sosiaaliturvaa. Järjestelmään pääsee vasta riittävän oleskeluajan tai työrupeaman jälkeen. Uudistus astuu voimaan vuoden 2027 alusta.

Lähihoitaja Mira: SDP:n ajatus vain yhdestä suomalaisesta hoitajasta hoivaosastolla on täysin järjetön
Lähihoitajana vajaat 10 vuotta toiminut Mira tyrmää SDP:n kansanedustaja Nasima Razmyarin ehdotuksen siitä, että hoivatyöpaikoilla riittäisi yksi suomalainen hoitaja ja muut voisivat olla ulkomaalaisia. Työssään ympärivuorokautisen tehostetun palvelun asumisyksiköissä Mira on nähnyt lukuisia vaaratilanteita johtuen ulkomaalaisten hoitajien puutteellisesta kielitaidosta.

Bergbom paljastaa opposition vaihtoehdot: Vihreät sulkisi metsätehtaita, vasemmistoliitolta miljardien veronkorotukset ja keskustalta 40 000 uutta maahanmuuttajaa vuodessa
Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom ihmetteli eduskunnan kyselytunnilla, miksi oppositio niin taitavasti arvostelee hallitusta mutta ei uskalla esittää omia vaihtoehtojaan ääneen kyselytunnilla. Bergbom listasi itse opposition vaihtoehdot ja kysyi pääministeri Petteri Orpolta suoraan, maistuvatko ne hallitukselle.

Yle kirjoitti Espoon ”Pikku-Kosovosta” – Grönroos: Suomalaisetkin etsivät turvaa omiensa luota
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos kommentoi Facebookissa Ylen Espoon "Pikku-Kosovosta" kirjoittamaa juttua, jossa kerrotaan kosovolaisten halusta hakeutua toistensa luo turvallisuuden, kielen ja kulttuurin vuoksi. Grönroos muistuttaa, että samalla logiikalla myös suomalaiset etsivät turvallisuutta omiensa luota, haluavat lastensa puhuvan suomea kavereidensa kanssa ja valitsevat asuinalueensa sen perusteella, missä asuu muita suomalaisia. Massamaahanmuutto ja väestön vaihtuminen tekevät tämän kuitenkin jatkuvasti vaikeammaksi.

Maahanmuuttajien koulutus paisutti ammattikoulujen henkilökuntaa – eläköitynyt opettaja ehdottaa nyt säästöjä
Eläköitynyt ammattikoulun opettaja kertoo 42 vuoden kokemuksellaan, miten maahanmuuttajien saapuminen kouluihin lisäsi henkilökuntaa ja avustajia, mutta ei välttämättä parantanut ydinkoulutusta. Valtiovarainministeri Riikka Purralle kirjoittamassaan viestissä opettaja ehdottaa rohkeita leikkauksia ja esittää Opetushallituksen lakkauttamista.

Maahanmuuttajalasten nopeasti kasvava määrä koettelee Saksan koululaitoksen rajoja – suurin ongelma on kielitaidottomuus
Saksalaisten koululaisten oppimistaso on laskenut vuodesta toiseen. Yhä useampi neljäsluokkalaisista ei osaa kunnolla lukea ja laskea. Luokissa on yhä enemmän saksaa osaamattomia lapsia. Opettajat valittavat kroonisesta ylikuormittumisesta. Huono koulumenestys vaikeuttaa työnsaantia. Berliinin poliisikouluun pyrkineistä reputti 39 prosenttia saksan kielen kokeessa.

Clintonien kuulemisvideot julkaistiin: Hillary menetti hermonsa ja Bill kiisti pitävänsä nuorista naisista
Clintonit olivat kongressin kuultavina yhteyksistään Jeffrey Epsteiniin. Hillary Clinton menetti hermonsa ja paukutti nyrkkiä pöytään. Bill Clinton puolestaan piti aivan tavanomaisena sitä, että rikkaiden ihmisten yksityislentokoneissa ja huvipursilla on nuoria naisia tarjoamassa vähän hierontaa.

Suomen julkinen sektori on Euroopan suurin ja eri paria kansantalouden kantokyvyn kanssa
Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Suomen koulutuksen paradoksi: Osaajapula kasvaa, mutta valmistuneita jää monilta aloilta työttömäksi
Suomen koulutusjärjestelmä tuottaa massoittain valmistuneita aloille, joilla ei ole työpaikkoja. Samaan aikaan yrityksissä ja julkisella sektorilla huudetaan osaajapulaa. Kansanedustaja Jaana Strandmanin mukaan jatkossa koulutuksen ja työelämän tarpeiden parempi yhteensovittaminen on välttämätöntä.

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta
Partioliike on lähtenyt samalle polulle vihervasemmiston kanssa ja tavoittelee maahanmuuttajataustaista väestöä toimintansa ja tulevaisuutensa tueksi. Perheenyhdistäminen ja sitä kautta maahan tulevien joukko nähdään erityisen mielenkiintoisena kohderyhmänä.
Uusimmat

Kolumni: Kaikki ovat sankareita, kunnes pitäisi tehdä sankarihommia

Virolaisten vankien siirtämistä Viroon tehostetaan

Partioliike fantsuttaa nyt monikulttuurin ihanuutta

Riikka Purra kolumnissaan: Suomi ei saa hymistellä naisten sorrolle

Strandman: Ikäihmiset ovat kuntien vahvuus
Toimitus suosittelee
Perussuomalainen 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 4/2025

Lue lisää








